Insinööriliitto on toistaiseksi ainoana Akavan jäsenjärjestönä ilmoittanut olevansa mukana SAK:n ja STTK:n valmisteleman uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyössä.
Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari on näyttäytynyt julkisuudessa itsevarmana. Hän totesi viime viikolla medialle uskovansa joidenkin muidenkin Akavan jäsenjärjestöjen lähtevän mukaan uuteen suurjärjestöön, kunhan tunteet tasoittuvat.
Todellisuudessa Insinööriliiton omakin lähtö Akavasta on kuitenkin huomattavasti virallista kuvaa epävarmemmalla pohjalla.
Nykypäivän saamien tietojen mukaan suunnitelmat Akavan jättämisestä jakavat liittoa voimakkaasti.
Uuteen keskusjärjestöön liittymisen sanotaan olevan Porokarin henkilökohtainen projekti. Porokarin puolestaan kerrotaan nauttivan paikoin hyvin heikkoa arvostusta akavalaisten parissa.
Nykypäivän tietojen mukaan monissa liiton jäsenjärjestöissä onkin jo tehty päätöksiä siitä, ettei Akavaa jätetä missään tapauksessa. Ainakin yksi suuri Insinööriliiton jäsenorganisaatio ilmoittanee tällaisesta päätöksestä jo ensi viikon alussa.
Se, kuinka moni muu seuraa perässä, jää nähtäväksi.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.) vihjaa saaneensa paljon palautetta Insinööriliiton tilanteeseen liittyen. Hän vastaa huhuihin liiton hajaannuksesta diplomaattisesti.
– Lähden siitä, että suomalaiset insinöörit ovat tulevaisuudessakin Akavassa. Sanon sen näin, hän kommentoi.
– En sano Insinööriliitto vaan sanon insinöörejä, Fjäder tarkentaa.
Pilkkoutuuko STTK?
Sture Fjäder ei usko suurjärjestöhankkeen etenevän täysin kitkatta.
– Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu. Ei se niin mene, että STTK:n ja SAK:n johto päättää, että järjestöt yhdistyvät. Kyse on itsenäisistä jäsenliitoista, joilla on myös itsenäisiä yhdistyksiä. Uskon, että kenttä tulee elämään.
Uuden keskusjärjestön perustamisen valmisteluun osallistuvien ammattiliittojen pitää ilmoittaa 10. helmikuuta mennessä, ovatko ne mukana. Tämän jälkeen liitot aloittavat käytännön työn uuden järjestön perustamiseksi. Tavoitteena on, että toiminta voitaisiin aloittaa ensi vuoden aikana. Kaikkiaan järjestöön kuuluisi 1,5–1,7 miljoonaa jäsentä.
Yhdistymisellä liitot hakevat entistä parempaa neuvotteluasemaa työnantajapuolen kanssa. Sen myötä Suomesta tulisi kahden keskusjärjestön maa.
Fjäder sanoo, ettei uusi järjestö tästä huolimatta marginalisoi Akavaa. Hänen tietojensa mukaan yksikään Akavan jäsenjärjestöistä ei Insinööriliittoa lukuun ottamatta ole lähdössä mukaan uuden keskusjärjestön selvitystyöhön.
– Akava jää olemaan ja uudella keskusjärjestöllä tulee olemaan SAK-runko. STTK sitten pilkkoutuu jollakin tavalla, Fjäder toteaa.
Fjäderin mukaan liikehdintää voi tapahtua myös STTK:sta Akavan suuntaan. Hän muistuttaa monen STTK:n jäsenjärjestön tai -ryhmän liittyneen Akavaan vuoden 2005 jälkeen. Hänen mukaansa STTK:n piiristä löytyy täysin Akava-kelpoisia jäsenjärjestöjä.
Julkisuudessa on spekuloitu, että yksi tällainen liikkuja voisi olla esimerkiksi suurelta osin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista sairaanhoito- ja sosiaalialan työntekijöistä koostuva Tehy.
– Kaikki, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon voivat periaatteessa tulla Akavaan. Sehän tarkoittaa silloin myös sairaanhoitajia, Fjäder toteaa.
Hänen mukaansa jokainen päättää viime kädessä itse, missä haluaa olla.
– Keskustelua kannattaa käydä, ja minä ainakin aion käydä sitä, Fjäder sanoo.