Kun entinen myyntijohtaja Johanna Huhtariihi esitteli liikeideaansa Espoon kaupungin yritysneuvojalle, tämä ihmetteli.
– Vein ideani Yritys-Espoon neuvojalle, joka sanoi että on nähnyt aika monta liiketoimintasuunnitelmaa, mutta vastaavaa ei koskaan, Huhtariihi sanoo.
Yritys-Espoo on Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ja Kirkkonummen kunnan ylläpitämä neuvontaorganisaatio.
Huhtariihen ajatus johti yritykseen, ja hän perusti Maitrimindin loppuvuonna 2017. Maitrimindin liikeideana on saada yritykset tekemään arvopohjaisia, yhteiskunnallisia tekoja. Yritys siis ideoi, organisoi ja järjestää hyväntekeväisyystapahtumia, mistä syntyy laskutettavaa liiketoimintaa.
Ennen omaa yritystään Huhtariihi teki yli 20 vuotta uraa eri mediatalojen myyntiosastoilla. Viimeinen työpaikka oli suuren kansainvälisen mediatalon myyntijohtaja ja yhtiön johtoryhmän jäsenyys.
Työn sisältö ei kuitenkaan enää palkinnut, joten Huhtariihi jättäytyi pois palkkatyöstä puolitoista vuotta sitten. Hän oli vuosien mittaan tehnyt paljon vapaaehtoistyötä ja osallistunut erilaisiin keräyksiin. Hän pohti usein, millä tavoin yritykset voitaisiin saada aiempaa paremmin mukaan hyväntekeväisyystyöhön.
– Mietin, pystyisinkö olemaan sillanrakentaja. Olen nähnyt, miten yritykset voisivat tulla mukaan muutenkin kuin vain lahjoittamalla rahaa, mutta usein organisaatioissa henkilöresurssit ovat tiukalla. Toimeen ryhtyminen vaatii käsipareja.
Huhtariihi pohti hetken, uskaltaisiko hän ryhtyä yrittäjäksi vai jatkaisiko vakituisessa palkkatyössään. Hän päätyi yrittäjäksi, koska arveli, että saattaa katua jälkikäteen, jos ei edes kokeile.
Jo kahden viikon kuluttua Maitrimindin perustamisen jälkeen ensimmäinen hanke oli käynnissä: Huhtariihi järjesti kesäleirin 500 lapselle 7 eri paikkakunnalla.
Hankkeen rahoitti Sanoma Media Finlandiin kuuluva Kodin Kuvalehti. Käytännössä sille jäi maksettavaksi vain Huhtariihen palkka.
Huhtariihi sai kumppaniksi Me-säätiön, jonka ylläpitämissä Me-taloissa leirit pidettiin. Hän soitti lukuisiin elintarvikealan yrityksiin, jotka melkeinpä saman tien innostuivat asiasta. Kokkikartano-Snellman lahjoitti lämpimät ruoat, Chiquita banaanit, Pågen leivät ja korvapuustit, Arla maitotuotteet ja Veikko Laine hedelmät ja vihannekset. S-market järjesti ruoat perille.
Yritykset eivät siis lahjoittaneet rahaa vaan valmiita tuotteita. Tärkeintä oli, että joku suunnittelee ja järjestää asian, Huhtariihi sanoo.
Kesäleiri saa tänä vuonna jatkoa ensin tässä kuussa hiihtolomaleirinä ja kesällä kesäleirinä, nyt vähän isompana kuin viime vuonna.
Huhtariihi sanoo, että maailmaa seuraamalla mieleen pulpahtelee jatkuvasti vastaavia ideoita.
– Meillä ei ole enää hyvinvointivaltiota vaan hyvinvointiyhteiskunta. Se tarkoittaa, että jokaisen pitää yrittää tehdä jotain. Emme voi vain odottaa, että joku tekee asiat puolestamme.
Yksi idea syntyi, kun Huhtariihi luki lehdestä, miten 11-vuotias Aino-tyttö oli jäänyt koulussa ilman ystäviä. Ainoa ei kiusattu, mutta äiti oli huolissaan.
Samaan aikaan toisaalla Ainon luokkatoverin äiti keksi, että hän ottaa oman lapsensa luokkakuvan esiin ja selvittää lapsen kanssa, ketkä luokalla ovat jääneet ilman ystäviä. Luokkatoveri osoitti kuvassa Ainoa. Toimelias äiti kutsui Ainon kylään, ja tämä sai ensimmäisen ystävänsä.
Luettuaan jutun Huhtariihi soitti saman tien Seppälän Koulukuviin ja esitti kampanjaa. Seppälän Koulukuvat ehdottaisi luokkakuvien tilaajille, siis sadoille tuhansille suomalaisperheille, että nämä katsoisivat ryhmäkuvaa yhdessä lapsensa kanssa ja selvittäisivät, onko kaikilla lapsilla kaveri koulussa.
Seppälä innostui ideasta ja se toteutettiin.
Toisenlainen malli
Kun puhutaan hyväntekeväisyydestä, ei voi sivuuttaa huijareita.
Joku on väittänyt keräävänsä rahaa sotaveteraaneille myymällä kalentereita, mutta rahat ovat päätyneet kerääjien omiin taskuihin. Brother Christmas -järjestöä poliisi puolestaan epäilee rahankeräysrikoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Järjestö kiistää epäilyt, ja poliisikin on todennut, että rahoja ei todennäköisesti ole käytetty muuhun kuin järjestön toimintaan.
Huhtariihi sanoo, että edellä mainitut epäilyt eivät ole vaikuttaneet hänen toimintaansa, eikä yhdenkään yrityksen edustaja ole edes ottanut asiaa esille. Hänen mukaansa syynä voi olla se, että Maitrimindin liikeidea on toisenlainen.
– Olen kuin projektipäällikkö joka kokoaa eri tekijät saman pöydän ääreen jonkin hankkeen ympärille. En liikuta rahaa muuten kuin laskuttamalla asiakasta tehdystä työstä.
Entä millaisin motiivein yritykset osallistuvat hyväntekeväisyyteen? Huhtariihi sanoo, että toimintaa voi verrata sponsorointiin: yritys yhdistyy ihmisten mielikuvissa myönteiseen asiaan. Toisaalta toiminnan pitää vastata yrityksen arvoja, hän muistuttaa.
Yrityksen omistajat ja työntekijät voivat saada myös muita vaikeammin mitattavia hyötyjä.
– Hyvää tekemällä ihminen voi itsekin paremmin. Hyvää halutaan myös aina tukea, oli kyseessä sitten yksittäinen ihminen tai yritys, Huhtariihi sanoo.