Yhä useammalla suomalaisella on kiinnostusta muuttaa maaseutumaisempaan ympäristöön. Kun reilut 27 prosenttia kansalaisista piti mahdollisena muuttaa maaseutumaisempaan ympäristöön vuonna 2020, kiinnostaa maallemuutto nykyään yli 32 prosenttia uusimpaan maaseutubarometriin vastanneista.
Muuttoaikeisiin voi kuitenkin vaikuttaa kokemus peruspalveluiden saatavuudesta, joka on heikentynyt kaikilla aluetyypeillä, voimakkaimmin kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla.
– Myös läheisten ja ystävien turvaverkon merkitys on kasvanut aiemmasta. Muutokset ovat merkittäviä vuoteen 2020 ja aikaisempiin maaseutubarometreihin verrattuna. Mahdollisuuden vaikuttaa itse arkielämänsä sujumiseen koetaan heikentyneen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla, kertoo tiedotteessa maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta.
Suomalaisten mielikuvaan maaseudusta kuuluvat edelleen luonto ja vapaus.
Maaseutu edustaa hyvää elämää 62 prosentille suomalaisista, ja maalaisidentiteetti koetaan edelleen vahvana, myös kaupunkilaisten keskuudessa. Vastaajista kaupunkilaisiksi kokee itsensä 37 prosenttia, maalaisiksi 24 prosenttia ja molemmiksi näistä 37 prosenttia.
Vaikka maaseutuidentiteetti on vahvistunut, samalla kokemus elämän oikeudenmukaisuudesta on heikentynyt, eniten harvaan asutulla maaseudulla ja vähiten kaupungeissa.
Maaseutu näyttäisi olevan yhä useammalle paikka, jossa on omistuksia (36 %). Se on tärkeä myös paikkana, jossa virkistäydytään (36 %) ja jossa asutaan vapaa-aikana (32 %).
Entistä useamman odotetaan tekevän työtä maaseudulta, mutta yrittäjäksi ryhtyminen maaseudulla ei kiinnosta enää samalla tavalla, vaikka noin puolet vastaajista näkee maaseudulla yrittäjyys- ja elinkeinomahdollisuuksia.
Yhä useampi suomalainen toivoo myös, että maaseutu olisi entistä monikulttuurisempi. Vuonna 2020 näin toivoi 20 prosenttia vastanneista ja nyt 27 prosenttia.
Maaseutubarometrin tietoja hyödynnetään kansallisen maaseutupolitiikan valmistelussa ja seurannassa.