– Minun mielestäni ansiosidonnaisen kesto on pitkä, kun ajatellaan työllisyyden kasvattamisen tarpeita ja rakenteellista työttömyyttä, Juhana Vartiainen totesi perjantaina Sitran järjestämässä debatissa Helsingissä.
Paneelikeskustelu käytiin professori Heikki Hiilamon, kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.), valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöystin, kansanedustaja Osmo Soininvaaran (vihr.) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen kirjoittamasta raportista ”Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva”.
Kirjoittajat ehdottavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin. Työttömyyskassan jäsenyys ei olisi kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle eikä yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla tai työttömänä heikentäisi työttömyysturvaa.
Ansioturva rahoitetaan nykyisin 95-prosenttisesti valtion budjetista ja lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista. Kirjoittajat esittävät maksuosuutta 100 prosenttiin ja hallinnon siirtämistä työttömyyskassoilta julkiselle vallalle.
Panelisteina tilaisuudessa toimivat Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo, Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestö TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski, STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto ja raportin kirjoittajista Vartiainen ja Pöysti.
Tilaisuudessa käytiin runsaasti keskustelua erityisesti ehdotetun kaltaisen ansioturvan uudistamisen työllisyysvaikutuksista.
Juhana Vartiaisen mukaan hyvin toimivassa työttömyysturvajärjestelmässä korvaussuhde voi olla hyvä, mutta sen keston ei tule olla kovin pitkä.
– Sinne ei pitäisi jäädä asumaan kovin pitkäksi aikaa, Vartiainen totesi.
Kirjoittajien ehdottamassa mallissa Korotettu päiväraha ulotettaisiin kaikille työttömille ensimmäisen 100 päivän ajalta. Jotta reformi olisi kustannusneutraali, lyhenisi etuuden enimmäiskesto nykyisestä 400–500 päivästä 250 päivään.
Vartiaisen mielestä ansiosidonnaisen keston lyhentäminen ja tason nostaminen olisi oikea suunta. Lisäksi ansiosidonnaiseen tulisi liittää enemmän aktivointitoimia ja muita resursseja niiden vähentämisen sijaan.
– En tiedä paljonko sellaisia tapauksia on, mutta jos henkilö kieltäytyy aktivointitoimista ilman hyvää syytä ja voi silti nauttia 400 päivää ansioturvaa, ei se ole minusta tällaisen hyvän Tanskan mallin ajattelun mukaista, Vartiainen toteaa.
Tanskassa on heikennetty mahdollisuuksia nauttia passiivisesti työttömyyskorvauksia ja sosiaaliturvaa. Toisaalta malliin kuuluu hyvä työttömyysturvan taso.
Vartiaisen mukaan työttömien määrän kasvu ja se, ettei työpaikkoja synny enempää ovat saman ongelman eri puolia.
– Työttömien oma käytös ja työnetsinnän intensiteetti ja se mitä työtarjouksia otetaan vastaan vaikuttaa myös kokonaistyöttömyyteen.
Lisää työtä ansioturvauudistuksella?
Vartiaisen mukaan ehdotetun kaltainen ansioturvajärjestelmän uudistaminen vaikuttaisi myös ammattiliittojen palkkavaatimuksiin.
– Kaikki, mikä johtaa palkkamalttiin ja työn tarjonnan kasvuun, johtaa myös työllisyyden kasvuun, koska yrityksille tulee kannattavaksi tarjota enemmän työtilaisuuksia ihmisille, Vartiainen sanoi.
– Ideaalijärjestelmä olisi sellainen, että ansioturva olisi aika korkea, mikä varataan siihen, että työtä ylipäätänsä etsitään. Sitten jos se ei ala toimia, räätälöidyt aktivointitoimet alkavat riittävän nopeasti, Tuomas Pöysti jatkoi.
Katarina Murto ei allekirjoittanut Vartiaisen puheita. Hänenkin mielestään aktivointi ja kannustamistoimia tulisi kuitenkin pohtia.
– En hyväksy tai ymmärrä sitä, että tällä keston lyhentämisellä ja tason nostamisella luotaisiin lisää työpaikkoja Suomeen. Eihän se lisää työllisyyttä ja työtä.
– Niillä aloilla, joilla ihmiset jäävät työttömiksi ei ole töitä. Ei se keston lyhentäminen niitä työpaikkoja synnytä, Murto sanoi.
Vartiainen oli eri mieltä.
– Oikeastihan työmarkkinoilla tuhoutuu ja syntyy työsuhteita aivan tolkuton määrä. Eikö niitä ole joku 800 000 vuodessa? Työttömyysturvan kesto ja taso vaikuttavat siihen, mitä työtilaisuuksia otetaan vastaan ja kuinka intensiivisesti töitä etsitään. Syntyy enemmän näitä liittoja, Vartiainen vastasi.
Murto jatkoi samasta aiheesta hieman myöhemmin. Hänen mukaansa pitkäaikaistyöttömyys on viimeisimpien tilastojen mukaan kasvanut. Ansiosidonnaisen keston lyhentäminen johtaisi Murron mielestä siihen, että yhä useampi pitkäaikaistyötön putoaisi työmarkkinatuelle ja toimeentulotuelle.
Vartiainen totesi Pohjoismaissa saatujen tutkimustulosten viittaavan siihen, että kun ansiosidonnaisen tai muun etuuden päätepiste häämöttää, kasvaa työllistymisen todennäköisyys.
– Siinä näkyy ihmisten oma käytös. Ei sen sanomisessa ole mitään syyllistävää tai paheksuvaa, Vartianen sanoi.
– Parhaimmillaan tämä uudistus vähentäisi virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen.