Ukrainan rintamalla hiljattain vieraillut sotilasasiantuntija Michael Kofman kuvailee puolustajan nykyistä tilannetta vaikeaksi. Ukraina pyrkii parhaillaan vakauttamaan tilannetta pitkällä rintamalla.
– Paljon on kiinni Yhdysvaltain tuesta ja siitä, pystyykö Ukraina tehokkaasti vastaamaan miesvoimaan liittyviin ongelmiin lähikuukausien aikana, Michael Kofman kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Ukrainan parlamentissa on kevään aikana väitelty uudesta liikekannallepanolaista. Rintamalle tarvittaisiin uusia sotilaita, jotta uupuneita ja kuluneita yksiköitä voitaisiin siirtää takalinjaan lepoa varten. Venäjällä oli rintamalla arviolta 360 000 sotilasta vuoden 2023 alussa, mutta nyt jo yli 450 000.
Kofmanin mukaan miesvoimaan ja ammuksiin liittyvät ongelmat vaikuttavat myös Ukrainan kykyyn vahvistaa puolustuslinjojaan. Monipuolisen kaluston huoltoa ja ylläpitoa olisi lisäksi hoidettava yhä enemmän paikallisesti.
Ammuspula pystytään ratkaisemaan kohtuullisen nopealla aikataululla, jos Yhdysvaltain kongressi saa vihdoin hyväksyttyä tukipaketin kuukausia kestäneen väännön jälkeen.
– Ukraina tarvitsee erityisesti lisää jalkaväkeä, jota on melko helppo varustaa. Pataljoonilla on käytössään vain vähän taistelukykyisiä jalkaväkijoukkueita, eivätkä ne pysty suorittamaan keskeisiä tehtäviään, Michael Kofman toteaa.
Jalkaväkeä tarvitaan rynnäköiden lisäksi puolustukseen, jotta rakenteilla olevista linnoitetuista asemista pystytään pitämään kiinni. Ukraina pyrkii rakentamaan useita puolustuslinjoja nykyisten asemien taakse, jos niistä joudutaan vetäytymään.
– Tämänhetkisenä haasteena on, että etulinjan takana sijaitsevat toissijaiset asemat ovat heikkoja, Kofman arvioi.
Venäjän asevoimien tykistöylivoima on tällä hetkellä viisin- tai kuusinkertainen. Etu on merkittävä, mutta ei ratkaiseva. Venäjän ilmavoimien pudottamat liitopommit ovat sen sijaan aiheuttaneet yhä suurempia ongelmia, sillä niitä käytetään jopa 30–40 kappaletta päivittäin rintaman tietyissä osissa.
Lentokoneet voivat laukaista liitopommeja 40–60 kilometrin päästä.
– Lentopommit ovat melko epätarkkoja, mutta tuhoisia. Niitä ei voi kutsua lähi-ilmatuen muodoksi. Ne kuitenkin vaikuttavat puolustajiin sekä tuhoavat rakennuksia ja linnoitettuja asemia. Liitopommituksen keskittäminen oli yksi syy siihen, miksi Ukrainan asevoimat joutui vetäytymään Avdijivkan kaupungista, Michael Kofman toteaa.
At this point Russia’s fires advantage of 5:1 to 6:1 is significant, but not decisive. The growing problem is a higher rate of glide bomb employment by the Russian VKS, averaging 30-40 per day on parts of the front and from increasingly longer ranges (from 40-55km to 60km+). 8/
— Michael Kofman (@KofmanMichael) March 19, 2024