Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että EU:n pitää estää muuttoliikkeen aiheuttamia ongelmia nykyistä paremmin. Hän sanoo, että toisaalta maahanmuuttajia on palautettava tehokkaammin, toisaalta pakolaisleireiltä voitaisiin sijoittaa ihmisiä EU-maihin.
– Meidän on tehtävä kovemmin työtä palautuspolitiikan tehostamiseksi. — Muuttoliikkeen sisäiset vaikutukset ovat meidän käsissämme. Meidän tulisi hallita muuttoliikettä enenevässä määrin pakolaisleireiltä tehtävillä suorilla uudelleensijoituksilla, Sipilä sanoi Brysselissä EU-parlamentin täysistunnossa.
Hän uskoo, että uudet toimet lieventäisivät painetta EU:n ulkorajoilla ja vähentäisivät ihmisten salakuljetusta unionin alueelle. Sipilän mielestä muuttoliikkeen syihin pitää puuttua lähtöalueilla.
– Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun ohella tarvitsemme kauppaa ja investointeja, joilla luodaan työpaikkoja ja saadaan aikaan kestävää kehitystä.
Suomi toimii ensi syksynä EU:n puheenjohtajamaana 13 vuoden tauon jälkeen. Sipilä sanoo, että Suomen mielestä EU:n pitää keskittyä turvallisuuteen, sisämarkkinoihin, innovaatioihin, digitalisaatioon ja ilmastoon.
Hän sanoo myös, että vaikka EU-budjettia ei pidä kasvattaa, maatalouteen pitää löytyä rahaa.
– Katsomme myös, että määrärahoja olisi kohdennettava budjetin sisällä uudelleen maaseudun kehittämiseen. Sillä varmistetaan, että viljelijät voivat saada kohtuullisen toimeentulon ja edistää maatalouden ja elintarviketeollisuuden työllisyyttä.
Sipilän mielestä EU:n pitää kasvattaa hiilinieluja. Hän muistuttaa vanhasta ehdotuksestaan perustaa EU–Afrikka-metsärahasto, jonka varoilla istutettaisiin taimia ja lisättäisiin metsien kasvua.
– Afrikassa metsää katoaa joka vuosi kaksi miljoonaa hehtaaria. Tämä vastaa Slovenian koko maapinta-alaa, hän sanoo.
Sipilä vakuuttaa, että Suomi on sitoutunut EU:n arvoihin. Hän sanoi EU-parlamentissa, että keskustan oppi-isä Santeri Alkio toivoi jo sata vuotta sitten Euroopan yhdysvaltojen syntyä ja pohti jopa yhteisvaluuttaa.
– Hän oli edelläkävijä monessa asiassa ja niin myös tässä. Suomen ohjenuorana on ollut kansainvälinen yhteistyö ja rauhan ja taloudellisen kehityksen edistäminen.