Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan sote- ja maakuntauudistuksen vaatii eduskunnan työskentelyn osalta enemmän aikaa kuin oli ajateltu.
– Vaikka hallitus on toimittanut lakiesitykset lupaamassaan ajassa eduskuntaan, aikataulu on osoittautunut liian kireäksi ajatellen maakuntien täysimääräistä aloittamista vuonna 2020, Sipilä sanoi eduskunnalle pääministerin ilmoituksessa sote- ja maakuntauudistuksen siirtymisestä.
Lakien voimaantulosta maakuntavaalien järjestämiseen on oltava noin puoli vuotta aikaa oikeuskanslerin viraston lausunnon mukaan.
– Maakunnilla ja valtuustoilla on kova urakka uudistusten toimeenpanossa ennen aloituspäivää.
Virkamiesarvion mukaan valtuuston aloittamisesta maakunnan täysmääräiseen aloittamiseen tarvitaan minimissään 10 kuukautta aikaa. Koska valtuustojen aloittaminen siirtyy ensi kesään, tämä ehto ei enää täyty.
Sipilän mukaan pääministerin ilmoituksella hallitus haluaa tuoda sekä eduskunnan että uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstön, uudistuksen valmistelijoiden ja kansalaisten tietoon, että maakuntien aloittamisen ajankohtaa on siirrettävä vuoden 2021 alkuun.
– Valinnanvapauden aloittaminen siirtyy vastaavasti vuodella eteenpäin viime viikolla vastineella annetuista päivämääristä.
Hallituksen tavoitteena on, että ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin pitää toukokuussa 2019.
– Tällöin lakien tulisi olla voimassa noin puolta vuotta ennen.
Pitkittyminen voi johtaa irtiottoihin ja ulkoistuksiin
Pääministerin mukaan vuoden lisäaika valmistelulle tuo mukanaan myös haasteita. Hallituksen turvattava riittävä, koko uudistuksen tarvitsema lisärahoitus vuodelle 2020.
– Tämänhetkinen arvio on, että lisärahoitustarve on noin 200 miljoonan euroa, mutta tarkka summa tarkentuu budjettiriiheen mennessä. Vaiheistuksen aiheuttamat lisäkustannuspaineet arvioidaan yhdessä maakuntien kanssa.
Sipilän mukaan myös järjestämisvastuun epäselvä tilanne pitkittyy.
– Pitkittyminen valitettavasti voi johtaa luovuttavien organisaatioiden irtiottoihin ja kokonaisuuden kannalta epärationaalisiin ulkoistuksiin, joissa tulevan maakunnan kokonaisetua ei huomioida. Hallitus toivoo kunnilta ja kuntayhtymiltä vielä sitkoa, jotta yhdestä lisävuodesta ei muodostu markkinavoimien temmellyskenttää, Sipilä sanoi.
Sipilän mukaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallisen kehittämisen pysähtyneisyyden tila osassa luovuttavia organisaatioita jatkuu vielä lisävuoden.
– Pääministerinä toivon hartaasti, että näiden maakunnallisten kehittäjien sydän ei turru valtakunnalliseen päätöksenteon hitauteen.
Uudistuksen aikataulu eduskunnan käsissä
Toisaalta vuoden lisäaika antaa enemmän valmisteluaikaa maakunnallisille ja kansallisille ICT-ratkaisuille. Maakuntien valmiudet käynnistää toimintansa vaihtelevat maakunnittain edelleen.
– Lisävuoden avulla hitaampien maakuntien valmius toimia vahvana palveluiden järjestäjänä paranee merkittävästi.
Uudistuksen valmistelussa voidaan Sipilän mukaan hyödyntää täysimääräisesti heti lakien voimaantulon jälkeen alkavien valinnanvapauspilottien kokemukset kaikissa maakunnissa.
– Näihin hallitus on varannut 200 miljoonaa euroa. Maakuntien valmius ottaa valinnanvapaus käyttöön sote-keskuksissa heti vuoden 2021 aikana kasvaa näin merkittävästi.
Sipilän mukaan hallitus on päättänyt viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Uudistukseen liittyy lukuisa määrä liitännäislakeja, jotka on ehdittävä käsittelemään myös nykyisen eduskunnan aikana.
– Uudistuksen aikataulu on nyt eduskunnan käsissä. Hallitus toivoo eduskunnalta huolellista, ripeää ja vastuullista käsittelyä. Maakuntien epävarmuus uudistuksen aikataulusta pitää saada loppumaan, Sipilä sanoi.