Kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) 700-sivuinen kirja Vapauden voitto julkaistiin tänään. Lepomäeltä kysyttiin julkistamistilaisuudessa, mihin hän pyrkii kirjallaan.
– En ole tavannut yhtään kansanedustajaehdokasta, joka ei pyrkisi valtaan. Mielestäni olisi äänestäjien pettämistä, jos ei pyrkisi valtaa käyttämään tai sitä maksimoimaan, Lepomäki vastasi.
Hänen mukaansa kansanedustajan valta voi päästä oikeuksiinsa ja maksimoitua ainoastaan sitä kautta, että pystyy tekemään yhteistyötä ja muodostamaan koalitioita paitsi puolueen sisällä niin myös laajemmin puolueiden välillä.
– Tämä on se, mihin pyrin. Pyrin yhteistyöhön, Lepomäki selvitti.
Lepomäeltä kysyttiin, miten hän muuttaa suuret ideansa konkreettiseksi poliittiseksi ohjelmaksi. Lepomäen mielestä politiikassa tarvitaan ensisijaisesti suuria päämääriä, joista on helpompi muodostaa ohjelmatavoitteet.
– Olen pyrkinyt maailmankuvaan. Se on vapaasti ostettavissa – mikä tahansa puolue saa siihen tarttua. Itse koen, että tämä sopisi kyllä kokoomukselle aika hyvin.
Momentum hassattiin, kun yhteiskuntasopimus kaatui
Lepomäen mielestä jos kokoomuksella olisi eheä visio kymmenen vuoden päähän, siitä voitaisiin palastella tavoitteita lyhyemmälle aikavälille.
– Mahdollisuuksia avautuu sattumalta. Ikkunoita voi tulla ja mennä. Meillä pitäisi olla parempi askellus silloin, kun ikkuna aukeaa, jotta emme missaa mahdollisuuksia.
Lepomäki otti esimerkiksi kiinni menneestä ikkunasta paikallisen sopimisen. Hallitusohjelmassa ei tavoiteltu yleissitovuuden poistoa, mutta hänen mukaansa paikallinen sopiminen oli tarkoitus tehdä niin laajaksi, että työehtosopimuksista voitaisiin poiketa käytännössä laajasti työntekijän subjektiivisella oikeudella.
– Momentum hassattiin, kun yhteiskuntasopimus kaatui uudelleen elokuussa 2015. Silloin olisi pitänyt lähteä päämäärätietoisesti edistämään paikallista sopimista, mutta se sijaan hallitus alkoikin puuhata pakkolakeja, Lepomäki totesi.
Hän kertoi käyttäneensä silloin painokkaan puheenvuoron valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) ”neuvonantajana”, ettei kokoomuksen kannata lähteä pakkolakeihin, sillä ne rajoittavat sopimusvapautta. Lisäksi hallitusneuvotteluissa oli jo sovittu askelmerkeistä eli säästöistä, jotka toteutetaan, jos yhteiskuntasopimus ei toteudu.
– Olen ymmärtänyt jälkikäteen, että ehkä (pääministeri Juha) Sipilällä oli tarkoitus kiristää yhteiskuntasopimus maaliin. Oma joukkueeni (kokoomus) nielaisi väärän syötin.
Lepomäki sanoi uskovansa, että Sipilälle (kesk.) yhteiskuntasopimus, joka nimettiin kilpailukykysopimukseksi (kiky), oli isompi juttu kuin paikallinen sopiminen. Sipilä oli yrittänyt jo kertaalleen saada yhteiskuntasopimuksen aikaiseksi hallitusneuvotteluiden aikana.
Eduskuntavaaleihin luvassa Lepomäeltä ohjelma
Lepomäki lupasi, että jos hän on seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdolla, niin ”varmasti pukkaa ohjelmaa”.
Hetkeä myöhemmin hän tarkensi näillä näkymin pyrkivänsä ensi vuonna eduskuntaan. Lepomäki on jättänyt ehdokassitoumuksen Uudenmaan kokoomukselle jo alkuvuonna.
– Toistaiseksi en pyri mihinkään muuhun tehtävään. Kesällä täytyy tehdä vähän isompaa suunnitelmaa tulevaisuuden varalle, Lepomäki sanoi.
Lepomäen mielestä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä kehittyy tällä hetkellä hyvään suuntaan omalla painollaan, eikä isoa uudistusta tarvita. Järjestelmä on hänen mukaansa kustannustehokas ja yksityiset ja julkiset sote-menot ovat alhaisemmat kuin OECD:ssä keskimäärin.
Sen sijaan sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa ensi vaalikaudella yleisturvan suuntaan eri tukimuotoja yhdistäen. Lepomäen mielestä kytkös perusturvan ja ansioturvan väliltä pitäisi purkaa ensi vaalikaudella.
– Koen, että pitäisi nostaa nimenomaan perusturvaa eikä ansiosidonnaista. Se johtaa siihen, ettei perusturvaa voi parantaa, koska se tulisi järkyttävän kalliiksi, kun hyöty siitä menisi kaikille.
Lisäksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitäisi uudistaa. Hänen mukaansa ei ole oikein, että työntekijä joutuu maksamaan työttömyysvakuutusta eikä pääse sen piiriin. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ovat oikeutettuja vain työttömyyskassan jäsenet, vaikka työttömyysvakuutusta maksavat kaikki.
Verotuksen uudistamista ei voida hänen mielestään jatkaa ikuisesti siten, että työn verotuksesta siirretään painopistettä haittaverotukseen, vaan kokonaisveroastetta pitäisi alentaa voimallisemmin.
– Verotuksen siirto kulutukseen syö ostovoimaa erityisesti pienituloisilta. Jos se kompensoidaan sosiaaliturvapuolella, tulee pää vetävän käteen. Näitä pitäisi katsoa kokonaisuutena, Lepomäki sanoi.
Lepomäeltä kysyttiin, miten hän saa porukan mukaansa.
– Ensisijainen asia on, että kerrotaan, mitä tavoitellaan ja millä keinoilla. Ensin pitää olla visio, Lepomäki sanoi.