– Pidän hyvin tärkeänä sitä, että näemme oman paikkamme viisaasti pitkässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa jatkumossa. Emme hötkyile, pidämme silmät auki. Tämä ei silti tarkoita sitä, että seisoisimme sokeina paikoillamme. Pidämme silmät auki ja olemme hereillä, Juha Sipilä totesi linjapuheessaan keskustan puoluekokouksessa Seinäjoella lauantaina.
Pääministerin mukaan hallitusohjelman kirjaus siitä, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka kuitenkin ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, on toimiva.
Sipilä totesi, että puolustusliiton jäsenyys vaatisi ”laajaa kansallista yksimielisyyttä”. Asiasta olisi hänen mukaansa järjestettävä kansanäänestys.
Säästöjä enemmän kuin toivottiin
– Vaalien jälkeen laadimme strategisen hallitusohjelman ja luovuimme tolkuttoman pitkistä, yksityiskohtaisesti ohjelmista. Jo ennen vaaleja Keskusta esitteli strategiset tavoitteet Suomen uudistamiseksi ja lupasimme maan johtamiseen muutosta: hallituksen on oltava pienempi, johtamistavan kollegiaalinen ja ohjelman strateginen. Sanoimme, että hallituksen on keskityttävä suuriin asioihin ja tehtävä ne kunnolla, Juha Sipilä sanoi.
Hallitusohjelman runko tehtiin hänen mukaansa keskustan vaaliohjelmasta.
– Esimerkiksi yhteiskuntasopimus ja kotikunta-maakuntamalli ovat siirtyneet meidän vaaliohjelmasta suoraan hallitusohjelmaan.
– Lupasimme laittaa valtion taseen töihin yritysten kasvurahoituksen helpottamiseksi. Loimme vaaliohjelmassa päätöksenteolle periaatteet, jotka täytyy pitää takaraivossa päätöksenteon vaikutuksia arvioidessa: teollisuuden rasitusta ei saa ainakaan lisätä ja kokonaisveroastetta ei saa nostaa. Nämä vaaliohjelmamme tavoitteet lukevat nyt hallitusohjelmassa.
Juha Sipilä muistutti puheessaan myös hallituksen kipeistä päätöksistä. Pääministerin mukaan säästämään jouduttiin hieman enemmän kuin vaalien alla arvioitiin ja toivottiin.
– Keskustan vaaliohjelmassa oli valtiontalouden leikkauksia noin 2 miljardia ja kuntien talouden tasapainottamista miljardilla. Vaaliohjelman tekemisen jälkeen taloustilanne arvioitiin vielä heikommaksi. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa tarkasteltiin koko julkista taloutta. Emme halunneet enää siirtää valtion ongelmia kuntien hoidettavaksi.
Laihat vuodet ovat takana
– Suomen talous kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavan ajankohtaan. Vielä vuosi sitten olimme talouskasvulla mitattuna yksi euroalueen heikoimpia. Nyt kasvumme on samassa vauhdissa Saksan kanssa.
Juha Sipilän mukaan Suomen ”seitsemän laihaa vuotta” ovat takana. Sipilä totesi, että kasvun taustalla on ennen kaikkea yksityinen kulutus ja asuntorakentaminen.
– Kulutusta ja rakentamista on omalta osaltaan tukeneet ihmisten kokeman epävarmuuden vähentyminen työpaikan säilymisestä. Kyse on hyvästä kierteestä, jossa epävarmuuden vähentyminen rohkaisee kuluttamaan. Tämä puolestaan luo uusia työmahdollisuuksia nyt työttömänä oleville ihmisille.
Sipilä totesi työllisyyden seuraavan talouskasvua pienellä viiveellä.
– Syksyllä voimme kuulla jo parempia uutisia myös työllisyyden kehityksestä. Työllisyyden parantaminen ja työttömän saaminen töihin on hallituksen ykköstavoite.
Pääministerin mukaan perjantaina maaliin saatu yhteiskuntasopimus luo 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa.
– Sopimusyhteiskunta näytti tässä voimansa. Kovin harvassa maassa pystytään sopimaan yhdessä tällaisesta kilpailukykyloikasta. Sopimus syntyi vielä seitsemän kuukautta etuajassa, Sipilä sanoi.