Juhana Vartiainen toteaa blogissaan kotisivuillaan, ettei kielteinen turvapaikkapäätös vielä itsessään ole peruste vapaudenriistoon. Hänen mielestään ajatus siitä, että kaikkia kielteisen päätöksen saaneita kohdeltaisiin yhtenä ryhmänä jonkinlaisena vaarallisena rikollisjoukkona, joka olisi eristettävä, on luotaantyöntävä ja oikeudellisesti mahdoton ajatus.
Hän nostaa esiin perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon ehdotuksen kielteisen päätöksen saaneiden eristämisestä paikkaan, josta he eivät pääsisi muun yhteiskunnan joukkoon. Esimerkkinä on väläytetty vaikkapa saarta. Halla-aho on kuitenkin myös todennut, ettei paikan ole pakko olla saari.
Juhana Vartiainen korostaa, että viime vuosien ja vuosikymmenten kokemukset ovat osoittaneet sen, miten epätarkoituksenmukaista on koota katkeria ihmisiä ja erityisesti nuoria miehiä yhteen paikkaan – varsinkin jos mukana on väkivaltaisesti radikalisoituneita tai ISIL:in (toinen nimitys ISIS-järjestölle) toimijoita.
– Halla-ahon leirisaari olisi ilmeisesti aika lähellä sitä, mitä ISIL voisi toivoa: paljon nuoria ja toivottomia miehiä yhdessä omien agenttien kanssa – maaperää katkeruudelle ja kiihottamiselle, ja kohta uusia jihadistitaistelijoita heitettäväksi terrorismin rintamille. Kannattaa muistaa, että ISIL:n hurjimmista ja raaimmista toimijoista useat olivat raaistuneet ja radikalisoituneet nimenomaan Guantánamon vankileirillä, Vartiainen kirjoittaa.
Vaikka eristyksissä ei suoranaisesti jihadisteja luotaisikaan, on hänen mukaansa silti vaikea nähdä, mitä eristyksestä hyödyttäisiin.
– Suomessahan ei ole kovin helppo piileskellä ja lähtökohta on, että ihmiselle kuuluu vapaus. Viranomaiset voivat ilmoittautumisvelvollisuuden avulla valvoa kielteisen päätöksen saaneiden liikkeitä. Monet nuoret kielteisen päätöksen saaneet ovat enemmän kuin sosiaalityön kuin vankilan tarpeessa.
Juhana Vartiainen huomauttaa myös, että jo nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden vaarallisena pidetyn henkilön säilöönottoon. Siihen riittää osoitus henkilön mahdollisesta vaarallisuudesta tai siitä, että on koettanut välttää lainvoimaista palautusta.
– Meillä on siis olemassa lainsäädäntö, jolla voidaan estää vaarallisena pidettyä henkilöä liikkumasta vapaasti.
Vartiaisen mielestä voisi periaatteessa ajatella ”palautuskeskuksia”, joissa olisi mahdollista jonkin verran nykyistä tiiviimpi valvonta, jos palautettavien valvonnan tiivistämistä pidetään tarpeellisena
– Sellaiseenkaan ei tietysti liittyisi vapauden riisto. (Sisäministeri) Paula Risikko (kok.) tarkoitti Mikkelin pohdiskeluillaan selvitettäväksi tällaista mahdollisuutta eikä mitään vankilaa.
Viime aikoina on keskusteltu jälleen muun muassa joidenkin oppositiopuolueiden ehdottamasta tilapäisten oleskelulupien palauttamisesta. Ne merkitsisivät käytännössä sitä, että luvan voisi saada, jos ei syystä tai toisesta halua tai kykene palaamaan lähtömaahansa kielteisen päätöksen jälkeen. Kriitikoiden mukaan tilapäisluvat tekisivät tyhjäksi koko turvapaikkaprosessin.
Juhana Vartiainen korostaa, että kuten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen totesi Ylen a-studiossa keskiviikkona, täytyy Suomen turvapaikkapolitiikkaan nykymaailmassa kuulua myös efektiivinen kielteisen päätöksen mahdollisuus.
Taloustieteilijätaustaisen Vartiaisen mukaan toimintatapa, jolla näitä ongelmia voitaisiin selvästi lievittää, olisi helpottaa ja nopeuttaa työlupien ja työhön perustuvien oleskelulupien myöntämistä niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat selvästi sopeutuneet ja sopeutumassa suomalaisille työmarkkinoille.
– Olemme saaneet lukea tapauksista, joissa ilmeisesti hyvin Suomeen sopeutuneita ja työhalukkaita nuoria on pakolla poistettu maasta, vaikka työpaikka olisi tarjollakin, koska kuulemma ei ole tällaisen työvoiman ”tarvetta”. Täma toimintatapa perustuu vanhentuneeseen talousajatteluun eikä palvele ketään. Yhden työtilaisuus ei ole keneltäkään muulta pois. Ja jos paperiton on vaarassa joutua töihin pimeille työmarkkinoille orjamaisiin oloihin, työ- ja oleskeluluvan saanti tietysti parantaisi ratkaisevasti hänen asemaansa.