– ”Olematon määrä ehdotuksia” – tämä ei valitettavasti yllätä yhtään. Jossain vaiheessa keisarin uudet vaatteet paljastuvat, kokoomuksen Juhana Vartiainen toteaa Twitterissä.
Hän on jakanut tästä löytyvän Helsingin Sanomien jutun. Sen mukaan hallituksen viime kesänä perustamien työllisyystyöryhmien tulokset ovat jäämässä laihoiksi. Sekä työnantaja- että palkansaajapuolelta kerrotaan HS:lle, että työryhmien tiistaina julkaistavissa raporteissa on paljon tekstiä, mutta vain vähän keinoja, jotka varmuudella lisäisivät työllisyyttä.
HS:n haastattelemista ryhmien jäsenistä yhdenkään ei kerrota kehuneen saavutuksia kummoisiksi. Ryhmistä kerrotaan, ettei poliittista ohjausta ole ollut muuten, kuin että työnantajien näkemyksen mukaan äänestäjille vaikeita asioita ei ole haluttu edistää.
Työryhmät tulevat ehdottamaan muutoksia muun muassa palkkatukeen, työperäiseen maahanmuuttoon, työvoimapoliittisiin palveluihin ja helpottamaan ihmisten liikkuvuutta työvoimakoulutuksessa.
Juhana Vartiainen huomauttaa, että jutussa on ”hupaisa sitaatti”. Se liittyy siihen, miten valtiovarainministeriö todentaa toimien työllisyysvaikutukset. Sen kerrotaan tekevän tehtävästä vaikean.
– ”Nykyisillä mittareilla kyetään ennustamaan työllisyystoimien vaikutusta useimmiten vain, jos etuuksia ja työn vastaanottamisen ehtoja muutetaan.” Kyllä, ja sille on hyvä syy. ”Nykyiset mittarit” perustuvat taloustieteeseen, eivät demari-toiveajatteluun, Vartiainen toteaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on sitoutunut Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan. Se merkitsee, että julkinen talous on luvattu tasapainottaa, työllisyyttä lisätä 60[nbsp]000 hengellä ja työllisyysastetta kasvattaa 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Rinne lupasi vielä marraskuussa kaikkien yllättyvän ensi keväänä ja viimeistään elokuussa hallituksen työllisyystoimista.
Hallituksen ensi vuoden budjetin on arvioitu vähentävän työllisyyttä noin 5[nbsp]000 henkilöllä. Verkkouutiset kertoi eduskunnan tietopalvelun riippumattomasta laskelmasta muun muassa tässä. Hallituksen esittämän perhevapaauudistuksen on arvioitu vähentävän työllisyyttä niin ikään 5[nbsp]000 henkilöllä. Verkkouutiset kertoo Kelan tekemästä laskelmasta tässä.
Hupaisa sitaatti jutusta: ”Nykyisillä mittareilla kyetään ennustamaan työllisyystoimien vaikutusta useimmiten vain, jos etuuksia ja työn vastaanottamisen ehtoja muutetaan.” Kyllä, ja sille on hyvä syy. ”Nykyiset mittarit” perustuvat taloustieteeseen, eivät demari-toiveajatteluun! https://t.co/dEqxXnHZEo
— juhana vartiainen (@filsdeproust) January 5, 2020