Hätäkeskukset vastaanottivat torstain 19.6. klo 16 ja sunnuntain 22.6. klo 7 välisenä aikana yhteensä noin 25 000 hätäilmoitusta. Vuosi sitten juhannuksena puheluja tuli 30 500.
Normaaliin kesäviikonloppuun verrattuna puheluita oli noin 12 prosenttia vähemmän.
Hätäkeskuspalvelujen johtajan Marko Niemisen mukaan Itä-Suomessa, jossa on runsaasti kesämatkailijoita ja mökkiläisiä, hätäilmoitusten määrä oli 7 prosenttia pienempi kuin tavallisena viikonloppuna. Uudellamaalla puolestaan hätäilmoitusten määrä oli jopa 24 prosenttia normaalia kesäviikonloppua pienempi.
– Juhannusajalle tyypillisenä haasteena ovat olleet yksittäiset ruuhkahuiput hätäpuhelujen määrässä, jolloin puhelujen vastausajat ovat olleet normaalia pidemmät. Torstai-iltapäivän ja sunnuntai-aamun välisenä aikana noin 94 prosenttiin hätäpuheluista kyettiin vastaamaan 10 sekunnissa. Normaalina kesäviikonloppuna vastaava prosenttiluku on ollut 90, kertoo Nieminen Hätäkeskuslaitoksen tiedotteessa.
Valtaosa hätäilmoituksista koski yleistä häiriökäyttäytymistä, joihin usein liittyi runsas alkoholin käyttö. Myös rattijuopumukset ja liikenneonnettomuudet näkyivät juhannuksen vietossa.
– Osa tehtävistä oli normaalia pitkäkestoisempia, sillä etenkään monet matkailijat eivät osanneet kertoa sijaintiaan. Myös ilmoittajien humalatilalla oli vaikutusta tehtävien kestoon, Nieminen kertoo.
Juhannuksena hätänumeroon soittaneet tarvitsivat useimmiten apua joko poliisilta tai sairaankuljetukselta. Kaikista puheluista 33 prosenttia välitettiin poliisille ja 25 prosenttia terveystoimelle. Viikonloppu vastasi tältä osin normaalia kesäviikonloppua.
Juhannus oli harvinaisen kolea
Ilmatieteen laitoksen mukaan juhannus oli tänä vuonna laajalti harvinaisen kolea, paikoin jopa poikkeuksellisen kolea.
Päivälämpötilat jäivät juhannuspäivänä koko maassa alle 15 asteen, ja yöllä hallaa mitattiin maan eteläosaa myöten.
Juhannusaattona maan etelä- ja länsiosassa tuli monin paikoin sadekuuroja. Maan pohjoisosassa satoi yhtenäisemmin.