– Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta korjaili hallituksen turvallisuusselonteon virheitä ja opasti eksyneitä oikealle tielle. Esimerkiksi niin, että sen mietinnössä Venäjän nimeä ei aina näy tekstissä, vaikka se käsittelee Venäjää, valtiotieteilijä Jukka Tarkka kirjoittaa kolumnissaan kotisivuillaan.
Ulkoasianvaliokunnan hallituksen turvallisuusselonteosta esittämiä näkemyksiä ruotiva kirjoitus on julkaistu myös Etelä-Suomen Sanomissa.
Tarkka toteaa sarkastisesti hallituksen todella tehneen ”sellaisen virheen, että käsitellessään lähiympäristön huolestuttavia ilmiöitä se mainitsee usein Venäjän”. Tähän valiokunta puuttui hänen mukaansa vain niin, ettei asiasisältöä muutettu muuten kuin Venäjän mainitsemisen osalta.
– Se sai aikaan vain sen, että yya-liturgiaan jumiutuneet poliitikot tulivat vähäksi aikaa hyvälle mielelle.
Jukka Tarkan mukaan valiokunta oli myös sitä mieltä, ettei hallitus tuonut esiin Naton osuutta Euroopan jännittyneeseen tilanteeseen.
– Valiokunnan mietinnön mukaan sana ”Venäjä” esiintyy selonteossa liian usein ja ”Nato” liian harvoin. Sen älyllisen suorituksen taso on suunnilleen sama kuin kylmän sodan aikaisessa turvallisuuspuheessa. Silloin jokaisessa tekstissä piti olla sanat ”puolueettomuus”, ”ystävyys” ja ”luottamus”, usein ja oikeassa järjestyksessä, Tarkka sanoo.
Hänen mukaansa näkemys siitä, että Natolla on osansa jännityksen lisääntymisessä, on periaatteessa oikea. Turvallisuustilanteen negatiivinen kierre ei kuitenkaan Tarkan mukaan alkanut siitä, että Nato olisi vuonna 2014 päättänyt ruveta kiusaamaan Venäjää.
– Se alkoi siitä, että Venäjä ryösti naapurimaaltaan maakunnan ja aloitti sodan sen kahdella muulla alueella.
Hänen mukaansa Nato reagoi Venäjän toimintaan ja Euroopan jännitys kiristyi siksi, että Venäjä hyökkäsi, eikä siksi, että Nato varautui puolustautumaan.
– Nato suostui lopulta Baltian maiden vaatimuksiin ja sijoitti niiden alueelle vertauskuvallisia osastoja, jotka eivät pysty hyökkäämään mihinkään. Se oli puolustusviesti, punainen viiva, jonka ylittämisestä on seurauksia. Negatiivinen kierre vahvistuu, kun hyökkääjä ei hyväksy muiden puolustautumista, Jukka Tarkka arvioi.