Perustuslakivaliokunnan säädöspohjassa on valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mukaan valuvika. Hän arvioi blogissaan julkaisemassaan Etelä-Suomen Sanomien kolumnissaan, että perustuslakituomioistuin toimisi tehtävässä valiokuntaa paremmin.
– Perustuslakivaliokunnan jäsenet joutuvat melkein tuomarin rooliin, vaikka heidän päätöksensä ovat osittain poliittista toimeenpanoa. On hurskasta teeskentelyä kuvitella, että perustuslaillista lausumaa lakiesitykseen sorvaava kansanedustaja luopuisi sen hetken ajaksi hallitusohjelmasta ja oman puolueensa tavoitteista ja muuttuisi vapaaksi sieluksi, joka liikkuu oikeuden pyhässä korkeudessa kaiken poliittisen yläpuolella, Tarkka kirjoittaa.
Hänen mukaansa kyse on vallan kolmijaon ”harmaasta vyöhykkeestä”, joka ulottuu lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välisen rajan kummallekin puolelle.
– Tämän oudon asetelman ihmeellisin ominaisuus on se, että siinä oikeudenkäyttöä ei edusta tuomioistuin vaan tavaksi tulleen menettelyn vähitellen muodostama perustuslakikysymyksiin erikoistuneiden lainoppineiden joukko, jonka kokoonpano on jatkuvassa muutoksessa, Jukka Tarkka sanoo.
Hänen mukaansa asiantuntijoita on nykyisin kymmeniä ja heidän lausuntojaan voidaan tarpeen ilmetessä kilpailuttaa keskenään.
– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan sotepyörityksessä käyttämä tapa juoksuttaa asiantuntijoita kommentoimassa hallituksen esitysten eri versioita ei tainnut olla pelkkää totuuden tuskaista etsintää. Seassa saattoi olla myös poliittista kikkailua sotelakien käsittelyn vauhdittamiseksi tai niiden tuhon varmistamiseksi. Muuksi on vaikea tulkita esimerkiksi sotefarssin viime vaiheessa nähtyä kissa-ja-hiiri-leikkiä siitä, jatketaanko vai lopetetaanko asiantuntijoiden kuuleminen, Jukka Tarkka sanoo.
Hän esittää ratkaisuksi perustuslakituomioistuinta. Sote-uudistuksen käsittely on hänen mukaansa eräs peruste tällaiselle oikeusjärjestelmän rakenneuudistukselle.
Jukka Tarkan ajattelussa perustuslakituomioistuimen tehtäviin voitaisiin kirjata ennakolausunnon antaminen perustuslakiin kytkeytyvistä hallituksen lakiesitysluonnoksista ennen niiden lähettämistä eduskuntakäsittelyyn. Hänen mukaansa se voisi antaa ryhtiä nyt heikkolaatuiseksi moitittuun lainvalmisteluun ja keventäisi valiokuntien taakkaa.
– Korkeimman oikeusasteen antama lainvoimainen päätös hallituksen esityksen yhteensopivuudesta perustuslain kanssa vapauttaisi valiokunnan jäsenet perutuslain tulkinnan hienosäädöstä. Koemielessä voitaisiin ehkä pohtia sitäkin, tarvittaisiinko perustuslakivaliokuntaa ollenkaan, Tarkka miettii.
Jos hallituksen esityksen käsittelyssä syntyisi perustuslakituomioistuimen kannanotoista poikkeava näkemys, eduskunta voisi Tarkan mukaan käyttää lainsäädäntövaltaansa, mutta perustuslakituomioistuimen lausumasta poikkeava poliittinen tahto olisi toteutettava perustuslaille säädetyssä vaikeutetussa järjestyksessä.