Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi tänään samanaikaiseen kuulemiseen liittyvistä kanteluista Ylelle vapauttavan ratkaisun äänestyspäätöksellä ja Suomen Kuvalehdelle langettavan ratkaisun.
Ratkaisuissa otetaan kantaa siihen, onko erittäin kielteisten julkisuuden kohteeksi joutuneita henkilöitä kuultu asianmukaisesti.
Neuvosto antoi Yleisradiolle vapauttavan päätöksen 25.11.2016 ilmestyneestä verkkouutisesta ”Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta”. Ratkaisu oli äänestyspäätös, joka syntyi luvuin 11–1. Lisäksi yksi neuvoston jäsen äänesti tyhjää.
Jutussa kerrottiin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kytköksestä Terrafamelle kuljettimia toimittavaan Katera Steel -yritykseen. Pääministeriä ei ollut haastateltu juttuun.
Neuvosto totesi, että pääministeriin kohdistunut julkisuus oli kielteistä. Se ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä, koska uutisessa kerrottiin suhteellisen neutraalisti pääministerin sukulaisten liiketoimista ja tuotiin esiin näkökulmia, joiden mukaan pääministeri ei ole ollut tietoinen niistä. Lisäksi Ylen uutisen tiedot oli pääosin kerrottu jo aiemmin, ja pääministerin tulee asemansa vuoksi kestää tavanomaista enemmän kriittistä julkisuutta.
Vaikka julkisuus olisi ollut erittäin kielteistä, Yleisradio olisi täyttänyt samanaikaisen kuulemisen velvoitteen, koska jutussa siteerattiin pääministerin toiselle tiedotusvälineelle antamaa kommenttia aiheesta. Ylen ei ollut välttämätöntä odottaa pääministerin kommenttia ennen jutun julkaisemista, koska kyse ei ollut samanaikaisesta kuulemisesta vaan tavanomaisesta haastattelusta. Lisäksi pääministerillä oli halutessaan mahdollisuus kommentoida Ylen jutussa esitettyjä väitteitä jälkeen päin ja Yle teki aiheesta jatkojuttuja, joissa se muun muassa siteerasi pääministerin näkemyksiä hänen blogitekstistään.
Neuvosto käsitteli asian poikkeuksellisesti ilman asianomistajan eli pääministerin suostumusta.
Yhteiskunnallinen merkitys ei ollut syy julkaista juttua yöllä
Neuvosto antoi Suomen Kuvalehdelle langettavan päätöksen 30.11.2016 julkaistua verkkojutusta ”Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen”.
Suomen Kuvalehden yöllä julkaisemassa uutisessa esitettiin epäily, että Ylen johto eli käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläinen olisi hyllyttänyt juttuja pääministerin painostuksen takia. Lukijoille ei kerrottu, miksi jutussa ei ollut Jääskeläisen kommenttia.
Neuvoston mukaan Jääskeläinen joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mikä olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista, koska epäilyjä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta voi pitää erittäin vakavina. Hänelle lähetettiin kommenttipyyntö sähköpostitse ja tekstiviestillä keskellä yötä alle tunti ennen jutun julkaisemista.
Neuvoston mukaan Yleisradioon kohdistuvien epäilyjen yhteiskunnallisen merkittävyyden takia niistä uutisoiminen nopeasti oli perusteltua. Jutun julkaisemisella keskellä yötä ei kuitenkaan ollut sellaista yhteiskunnallista merkitystä, että se olisi antanut luvan samanaikaisen kuulemisen laiminlyömiseen.
Neuvosto katsoo, että kyseessä oli Ylen päätoimittajaan kohdistuva erittäin kielteinen julkisuus ja toimituskin tiedosti sen. Siitä huolimatta lehti laiminlöi hänen samanaikaisen kuulemisensa, vaikka se olisi ollut mahdollista jutun julkaisemista siirtämällä.
Journalistin ohjeiden 21. kohdan mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneelle tulee antaa mahdollisuus esittää näkemyksensä samassa yhteydessä. Kohdassa 22 kuitenkin todetaan, että ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta voi olla tarpeen kuulla jälkeen päin.
Neuvosto muistuttaa tiedotusvälineitä, että toimitusten on harkittava, aiotaanko jutussa esittää tietoja, jotka asettavat henkilön tai tahon erittäin kielteiseen julkisuuteen, ja arvioitava, onko kyseessä samanaikainen kuuleminen.