Talouspolitiikan arviointineuvoston on julkistanut tänään arvionsa hallituksen politiikasta.
Nykyisen ja edellisen hallituksen menoleikkauksista huolimatta julkinen velka on kasvanut nopeasti. Vuonna 2016 julkisen sektorin velka on kasvanut jo noin 64,3 prosenttiin.
Suhdanteiden vaikutuksesta puhdistettu julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä oli 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2016. Vuonna 2017 sen ennakoidaan kasvavan 1,6 prosenttiin.
Hallitus on asettanut julkisen talouden suunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan rakenteellinen alijäämä saa olla enintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mitä myös EU:n vakaus- ja kasvusopimus edellyttää. Rakenteellisen alijäämän arvioidaan olevan hallituskauden päättyessä vuonna 2019 vielä 1,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Alijäämätavoitteen saavuttaminen vuonna 2019 vaatisi julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentamista noin 1,3 miljardilla eurolla. Jotta hallitusohjelman tavoite julkisen talouden tasapainosta saavutettaisiin, tulisi julkisen sektorin menoja pienentää tai tuloja kasvattaa tämän lisäksi vielä 1,1 miljardilla eurolla.
Kaiken kaikkiaan julkisen talouden tasapainottaminen edellyttäisi siis 2,4 miljardia lisää tuloja tai pienempiä menoja.
Veronalennukset kasvattavat alijäämää tänä vuonna
Hallitusohjelman mukaan julkista taloutta tasapainotetaan asteittain hallituskauden aikana. Vuonna 2017 julkisen sektorin alijäämä kuitenkin kasvaa kilpailukykysopimukseen liittyvien veronalennusten vuoksi, vaikka suhdannetilanne paranee.
Arviointineuvoston mielestä finanssipolitiikan keventäminen sopii huonosti yhteen julkisen talouden tasapainottamistavoitteen kanssa. Arviointineuvosto muistuttaa, että hallitus ei ole esittänyt vielä yksityiskohtaista suunnitelmaa sopeuttamisurasta, jolla hallituksen finanssipoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Julkisen talouden tasapaino on tarkoitus saavuttaa menoleikkausten lisäksi työllisyyttä ja talouskasvua tukevan politiikan avulla.
Arviointineuvosto pitää hallituksen arvioita kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutuksista epärealistisen suurina. Pohjoismaita koskevien empiiristen tutkimusten mukaan työvoimakustannusten alentaminen kasvattaa työllisyyttä, mutta vaikutuksen suuruusluokka on paljon hallituksen käyttämiä arvioita pienempi.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kilpailukykysopimus lisäisi työllisyyttä 40 000 hengellä ja parantaisi julkisen talouden tasapainoa 850 miljoonalla eurolla pitkällä tähtäimellä, jolloin veronalennukset huomioiden vaikutus julkiseen talouteen olisi pitkällä tähtäimellä neutraali. Arviointineuvoston tekemien laskemien mukaan työllisyysvaikutus olisi huomattavasti pienempi, vain 16 000 henkeä, ja sopimus heikentäisi julkisen talouden tasapainoa 500 miljoonalla eurolla pitkällä aikavälillä.
Jos kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutukset jäävät arvioitua pienemmiksi, kilpailukykysopimus ja siihen liittyvien veroratkaisujen nettovaikutus heikentävät julkista taloutta.
Arviointineuvoston mukaan hallituksen asettama 72 prosentin työllisyystavoite jää saavuttamatta. Työllisyystavoitteen karkaaminen vaikeuttaa julkisen sektorin alijäämää ja velkaa koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia koskevat valtiovarainministeriön ja talouspolitiikan arviointineuvoston laskelmat lisätty juttuun 24.1. klo 16.50.