Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen on nostanut esiin eri Pohjoismaiden käytäntöjä julkisen talouden suhteen.
Esimerkiksi Ruotsissa käytössä on velka-ankkuritavoite, joka pyrkii pitämään velkasuhteen enintään 35 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tanskassa ei ole samankaltaista tavoitetta, mutta maan hallituksen on pidettävä riittävä turvamarginaali raja-arvoon, joka on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa vastaavia käytäntöjä ei ole.
Tanskan velkasuhde vuonna 2022 oli 29,6 prosenttia ja Ruotsissa 31,7 prosenttia. Suomen julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa BKT:hen vuonna 2022 oli 71,7 prosenttia.
Ruotsissa hallitus julkaisee vuosittain selvityksen julkisen velan kehityksestä. Jos velka ylittää velka-ankkurin enemmän kuin viisi prosenttia suhteessa BKT:hen, tulee hallituksen antaa valtiopäiville tiedonanto velka-ankkurin ylityksen syistä ja toimista velan sopeuttamiseksi samanaikaisesti kevään kehyspäätöksen kanssa.
Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan kurinalainen budjettiprosessi on keskeinen osa Ruotsin finanssipoliittista ohjauskehikkoa.
Tanskan finanssipoliittisen kehikon tavoitteena on vakaa julkinen talous ja julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä. Ohjauskehikko on ollut käytössä jo 1990-luvulta lähtien, ja sitä on sen jälkeen tiukennettu. Kehikon tavoitteena on ollut hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen pitkällä aikavälillä ja työllisyyden vahvistaminen erilaisten rakenteellisten uudistusten kautta.
– Julkista taloutta voi hoitaa myös fiksusti, Sami Pakarinen toteaa Twitterissä.
Julkisen talouden velka-ankkuritavoite:
🇸🇪 Kyllä. Max. 35 %/BKT
🇩🇰 Ei, mutta oltava riittävä turvamarginaali 60 %/BKT raja-arvoon.
🇫🇮 Ei.
Velkasuhteet olivat vuonna 2022:
🇸🇪 31,7 %
🇩🇰 29,6 %
🇫🇮 71,4 %
Julkista taloutta voi hoitaa myös fiksusti.#vaalit2023
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) March 19, 2023