Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) arvioi nykyisen hallituksen aloittaneen haastavassa tilanteessa erityisesti taloudellisten paineiden vuoksi.
– Hallitusneuvottelujen kesto ja vaikeus johtuivat monesta yhteiskunnallisesta tekijästä: inflaatio laukkasi ja kansalaisten elinkustannukset nousivat, kansantalouden ja julkisen talouden näkymät olivat heikot, hyvinvointialueet olivat vasta aloittaneet toimintansa ja niiden rahoitukseen liittyi suuria kysymyksiä, sisäinen turvallisuus oli vahvasti julkisessa keskustelussa, vain muutamia asioita mainitakseni, Jussi Halla-aho sanoi valtiopäivien avajaisissa.
Talous- ja turvallisuustilanne eivät ole kuluneiden kuukausien aikana helpottaneet. Puhemiehen mukaan eduskuntapuolueiden tavoitteet ovat suurimmalta osin yhteisiä, vaikka käsitykset oikeasta tiestä kohti päämäärää eroavatkin toisistaan.
– Näkemyksiä talouden hoidosta on ainakin yhtä monta kuin puolueita, mutta jokainen täällä pyrkinee suunnilleen samaan: sellaisen suomalaisen hyvinvointivaltion säilyttämiseen, joka takaa viimekätisen turvan apua tarvitseville; jossa työn tekeminen ja yrittäminen on mahdollista, houkuttelevaa ja kannattavaa; jossa julkisen talouden tulot ja menot ovat rakenteellisessa tasapainossa; ja joka tuntee vastuunsa myös tulevia sukupolvia kohtaan.
Jussi Halla-aho nosti puheenvuorossaan esiin nuorten pahoinvoinnin, joka on tutkimusten mukaan lisääntynyt. Myös oppimistulokset ovat heikentyneet.
– Korkeat sijoitukset Pisa-tutkimuksissa eivät ole itseisarvo, mutta ne ovat indikaatio siitä, että asiat eivät ole niin kuin niiden pitäisi olla, eivätkä ne kehity haluttuun suuntaan. Voidaan kysyä, olemmeko 2000-luvun alun Pisa-hurmoksen jälkeen aiheuttaneet vahinkoa korjaamalla asioita, jotka eivät olleet rikki.
– Olisiko aika harkita sellaisten opetus- ja oppimismetodien palauttamista, joilla saavutettiin – ja monessa maassa yhä saavutetaan – hyviä tuloksia, Halla-aho totesi.
Nuoret ovat yhteiskunnallisesti valveutuneita
Nuorten tekemät ja toisiin nuoriin kohdistuvat ryöstö- ja pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet, ja erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten määrä on yleistynyt huolestuttavaan tahtiin. Jussi Halla-ahon mukaan ongelmat ovat ratkaistavissa, kun ne ensin myönnetään ja niiden juurisyyt tunnistetaan.
– Nuoret ovat myös yhteiskunnallisesti valveutuneempia kuin aiemmin: 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä äänestysprosentti oli viime vuoden eduskuntavaaleissa noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019 ja jopa 11 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2015.
– Epäilemättä monet nuorten suosimat sosiaalisen median alustat, joihin sinänsä voi liittyä muita ongelmia, ovat tuoneet poliittisen keskustelun lähemmäksi nuoria ja madaltaneet nuorten kynnystä sen seuraamiseen, puhemies totesi.