Jyri Häkämies: Hallituksen tuettava äärimaltillista palkankorotusta

Elinkeinoelämässä toivotaan Jyri Häkämiehen mukaan, että syksyllä tyydyttäisiin korkeintaan äärimmäisen pieniin palkankorotuksiin. Palkansaajien ostovoimaa olisi sen sijaan parannettava veronalennuksilla.

Suomella menee aina vain huonommin. Tai ainakin huonommin kuin hivenen yli puoli vuotta sitten, jolloin kokoomuksen elinkeinoministeri Jyri Häkämies siirtyi Elinkeinoelämän keskusliiton palvelukseen toimitusjohtajaksi.

Häkämies kertoo tuossa yhteydessä halunneensa korostaa kahta asiaa: palkankorotusvaraa ei ole ja työnteon määrää on lisättävä työaikaa pidentämällä. Vaatimuksia pidettiin tuolloin kohtuuttomina.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tilanne on mennyt valitettavasti vain huonompaan suuntaan, Häkämies arvioi Verkkouutisille.

Häkämies peräänkuuluttaa tilannetietoisuuden luomista, jotta oikeita lääkkeitä löytyisi.

– Meidän odotuksemme on se, että liittokohtaisen kierroksen tueksi löydettäisiin veroratkaisuja, joilla turvattaisiin ostovoimaa. Tässä on kysymys siitä, että äärimaltillisilla palkankorotuksilla parannettaisiin kilpailukykyä.

Hallituksen tultava vastaan

Suomessa on keskusteltu työllisyyssopimuksesta, joka olisi käytännössä keskitetty ja maltillinen palkkaratkaisu, joka loisi ennustettavuutta palkkojen kehitykseen.

Poimintoja videosisällöistämme

– Voimassa olevan raamisopimuksen heikkous on ollut, että se on tuonut ennustettavuutta, mutta sillä ei ole kyetty reagoimaan tilanteeseen.

Työpaikkoja menetetään Suomessa jatkuvasti, eikä uusia synny riittävällä tahdilla. Metsä- ja it-sektoreiden rakennemuutosten takia Suomi menettää lisäksi vauhdilla hyvähintaisia vientituotteita. Häkämies kaipaisi Suomeen Saksan mallista uudistusta, jossa kriisipykälään vedoten yritykset voisivat työntekijöiden kanssa neuvoteltuaan poiketa työehtosopimuksesta.

Yhteisöveron alentamisen Häkämies kertoo vaikuttavan vasta pidemmällä aikavälillä, sillä päätös astuu voimaan vasta ensi vuoden alusta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Häkämiehen toivomukset hallitukselle ovat melko selkeät. ”Äärimaltillisen” palkkaratkaisun tukemisen lisäksi olisi kohdennettava täsmätoimia teollisuuden tueksi. Tällainen olisi esimerkiksi väylämaksujen alentaminen kompensoimaan rikkidirektiivin aiheuttamaa merenkulun kustannusten nousua.

Ratkaisun avaimet ovat silti työmarkkinajärjestöjen käsissä.

– Työmarkkinajärjestöt ovat paljon vartijoita.

Mainos