EU-komission puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan halukkaat EU-jäsenmaat voivat päättää yhteisistä puolustusmateriaalihankinnoista, vaikka kaikki jäsenmaat eivät olisi halukkaita syventämään puolustusyhteistyötä.
– Mikään ei estä sitä, että halukkaiden maiden koalitio alkaa toimia ihan periaatteessa milloin hyvänsä. Se, mikä rooli komissiolla on, vaatii laajemman hyväksynnän jäsenmailta, eli jäsenmaat hyväksyvät, että komissio voi auttaa halukkaiden maiden koalitiota. Yhteistoiminta on tälläkin hetkellä jo mahdollista, Katainen sanoi politiikan toimittajille tänään maanantaina komission edustuksen lounastilaisuudessa Helsingissä.
Kataisen mukaan halukkaat jäsenmaat voisivat hankkia yhdessä esimerkiksi lennokkeja tai satelliitti- tai ilmatankkauskykyjä.
– Kun tehdään yhdessä hankintoja, todennäköisesti hankintojen yksikkökustannukset tulevat alas, Katainen perusteli.
Lisäksi jäsenmaat voisivat yhdistää ja jakaa puolustusmateriaalia keskenään. Kataisen mukaan komissio voisi toimia halukkaiden maiden taloushallintopalvelujen tarjoajana ja pyörittää materiaalihankintaprojektia.
Puolustusyhteistyön kannatus vahvaa
EU-komissio esitti viime viikolla eurooppalaisen puolustusrahoitusjärjestelmän perustamista. Katainen kertoi komission esittäneen Euroopan unionin puolustusulottuvuuden syventämistä, koska jäsenmaat olivat pyytäneet komissiolta konkreettisia ajatuksia, miten puolustusyhteistyötä voitaisiin syventää.
– Näin ollen olettaisin, että kannatus on aika vahvaa. Toki erilaisia näkemyksiä varmasti on, mutta kannatus puolustusyhteistyön syventämiselle on vahvempaa kuin se on ollut aikaisemmin, Katainen sanoi.
Komissio on jo esittänyt ensi vuoden budjettiin 25 miljoonan euron määrärahaa puolustustutkimukseen. Komissio aikoo kasvattaa puolustustutkimuksen määrärahoja omissa esityksissään 90 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksena on, että seuraava komissio kasvattaisi määrärahoja vielä 500 miljoonaan euroon per vuosi.
– Näihin esityksiin tarvitsemme sekä jäsenmaiden että Euroopan parlamentin tuen, jotta ne astuvat voimaan.
Kataisen mukaan puolustustutkimus on linkittynyt suoraan teollisuuteen, eli puolustuskykyjen valmistukseen, tutkimukseen ja kehitykseen ja hankintoihin.
– Jos päästään tämän mittakaavan yhteisiin puolustustutkimushankkeisiin, niin se todennäköisesti tuo lisää turvallisuutta ja kehittää eurooppalaista puolustusteollisuutta. Tähän olennaisena osana liittyvät myös paremmat puolustusteollisuuden sisämarkkinat. Jäsenmaiden pitäisi olla valmiita avaamaan kilpailua puolustusteollisuudelle, Katainen sanoi.
Vakaus- ja kasvusopimusta tuskin muutetaan
Komissio esitti myös Euroopan investointipankin (EIP) toimintamahdollisuuksien laajentamista siten, että esimerkiksi innovatiiviset pk-yritykset voisivat saada EIP:n kautta rahoitusta, kun kyse on turvallisuushankkeista.
– Ne päätökset ovat puhtaasti jäsenmaiden käsissä. Jäsenmaat voivat halutessaan muuttaa EIP:n kriteeristöä rahoituksen suhteen, Katainen kertoi.
Elinkeinoministeri ja entinen talouskomissaari Olli Rehn (kesk.) ehdotti vastikään, että puolustukseen sijoitettavia lisäresursseja ei otettaisi huomioon, kun Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa tarkastellaan julkisen talouden alijäämää ja velkaa.
Kataisen mukaan eri jäsenmaissa samaa ajatusta on pidetty esillä jo pitkään. Komissiossa ei ole otettu siihen vielä kantaa.
– Se, mihin otettiin kantaa, on se, että sellaisessa tapauksessa, että jäsenmaiden ryhmä haluaisi perustaa yhteisen rahaston, jota pääomittavat ja joka laskee liikkeelle puolustusvelkakirjoja ja hankkii kalustoa jäsenmaille, niin siinä tapauksessa pääomasijoitukset voitaisiin laskea samalla tavalla kuin Euroopan vakausmekanismin pääomasijoitukset, eli kertaluontoisina investointeina, jotka eivät näy vajetta ja velkaa laskettaessa.
Katainen ei kuitenkaan usko, että vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä lähdettäisiin muuttamaan niin, ettei puolustusinvestointeja huomioitaisi, kun julkaisen talouden alijäämää ja velkaa tarkastellaan.
– Yleisempää kultaista sääntöä, että jotkut investoinnit lasketaan vajeen ja velan ulkopuolelle, sellaista keskustelua meillä ei ole käyty enkä oikein usko, että sitä myöskään haluttaisiin viedä eteenpäin, eli että vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen muutettaisiin tältä osin, Katainen sanoi.