EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo, että Suomen investointitilanne ei ole aivan niin huono kuin Suomen Pankin tällä viikolla julkistama raportti kertoo. Hänen mukaansa on olemassa yksi valopilkku, ulkomaille suuntautuneet yrityskaupat.
– Olen saanut kahdenlaista dataa. Toinen kertoo, että Suomi on ollut investointilamassa jo pitkään. Toisen mukaan suomalaiset yritykset tekevät paljon yrityskauppoja ulkomailla, Jyrki Katainen sanoo Verkkouutisille.
Suomen Pankki totesi tällä viikolla, että investoinnit ovat vuodesta 2008 lähtien supistuneet enemmän kuin muissa kehittyneissä talouksissa. Ainakaan vielä ne eivät ole kääntyneet kasvuun.
Investoinneista ja kasvusta vastaava komissaari Katainen myöntää, että tilanne on heikko. Hän korostaa, että pitkällä aikavälillä investointien määrä täytyy saada nousemaan, jotta hyvinvointivaltion jatkuminen turvataan.
– Suomi on avoin talous, joka hakee maailmalta rahat hyvinvointivaltion pyörittämiseen. Sen pitää olla kilpailukykyinen ja siihen investoinnit liittyvät olennaisella tavalla.
Investointilama on koskettanut koko Eurooppaa. Aivan viime aikoina tilanne on alkanut parantua, tosin Suomi ei ole päässyt muun EU:n vauhtiin mukaan.
Kataisen mukaan Eurooppa onkin alkanut näyttää muun maailman silmissä jälleen houkuttelevalta. Hän vieraili äskettäin Kiinassa ja Singaporessa ja tapasi sikäläisiä sijoittajia.
– Investoijat sanoivat, että Eurooppa tulee olemaan maailman markkinoista kiinnostavin investointikohde.
Selitys kiinnostukselle on se, että taantuman jälkeen omaisuuksien arvot ovat Euroopassa matalalla. Jatkossa arvojen voi odottaa nousevan.
– Eräs singaporelainen valtiollinen investoija totesi, että he ovat valmiita sijoittamaan Eurooppaan nopeastikin, koska he haluavat saada parhaat tuotot.
Kolmessa vuodessa kurotaan
Komission ratkaisu investointien lisäämiseksi on erityinen rahoituspaketti, joka kulkee nimellä Euroopan strategisten investointien rahasto (Efsi).
Paketin avulla komissio yrittää lisätä investointien määrä EU-maissa 315 miljardin euron edestä tulevien kolmen vuoden aikana. Julkista rahaa tosin käytetään vain runsaat 20 miljardia euroa, loput hankitaan vapailta markkinoilta ”vivuttamalla”.
Kokonaissumma ei ole niin sanottu hatusta vetäisty luku, vaan sillä on yhteys todellisuuteen. EU-maiden investoinnit ovat vuosittain samat 315 miljardia jäljessä pitkän aikavälin keskiarvoa. Komission rahoituspaketti siis kattaa noin kolmanneksen investointitarpeesta.
Vaikka Efsi on vasta saatu käyntiin, rahaa on myönnetty jo 28 projektille ja 40 pk-yritystä on allekirjoittanut sopimuksen rahoituksensa lisäämiseksi. Katainen sanoo toivovansa, että Suomessakin herättäisiin pohtimaan, millaisiin hankkeisiin Efsi-rahaa voitaisiin hakea.
Matalan koron aikoina yritykset voivat saada rahoitusta myös vapailta markkinoilta. Katainen sanoo, että komission rahoituspaketti ei yritäkään kilpailla markkinarahan kanssa, vaan sitä tarjotaan kohteisiin, joilla jostain syystä on vaikeuksia saada rahoitus kokoon.
Komission tarkoitus on, että julkisen lainarahan ansiosta pk-yritykset voivat ottaa hieman suurempia riskejä kuin ilman sitä.
– Riskirahoituksesta on puutetta. Efsiin sisältyy ensimmäisen tappion takuu -elementti. Jos hankkeessa tulee tappiota, Efsi ottaa ensimmäisen hitin vastaan.
Hän muistuttaa, että vaikka jollekin yritykselle koituu tappioita, se ei automaattisesti merkitse että yritys olisi mätä. Tappiot voivat johtua esimerkiksi alkuvaiheen viivästyksistä tai yllättävistä kustannuksista.
Suomessa Efsi-rahoituspaketista pääomaa on saanut Metsä Groupin sellutehdas, jota rakennetaan Äänekoskelle.