K-U: Puuttui varkauteen, sai itse tuomion

Myymälävarkaan kiinniottanut mies tuomittiin lievästä pahoinpitelystä 15 päiväsakon rangaistukseen.
Lakikirja (Rikosoikeus ja oikeudenkäynti) Helsingissä. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / MESUT TURAN
Lakikirja (Rikosoikeus ja oikeudenkäynti) Helsingissä. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Keravalaisella R-kioskilla tapahtuneeseen varkaustilanteeseen puuttunut mies tuomittiin 15 päiväsakon rangaistukseen lievästä pahoinpitelystä. Asiasta kertoo Keski-Uusimaa.

Helsingin hovioikeuden pöytäkirjojen noin 70-vuotias mies oli lähtenyt noin 30-vuotiaan kioskissa varkaissa ja riehumassa käyneen miehen perään. Oikeuden mukaan noin 70-vuotias mies oli ottanut toisesta miehestä kiinni, töninyt tätä ja lyönyt ainakin kerran nyrkillä. Tilanne on jatkunut pystypainina, jolloin molemmat osapuolet olivat kaatuneet maahan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Noin 70-vuotias mies sai kaatumisen yhteydessä päähänsä verta vuotavan haavan, joka jouduttiin tikkaamaan. Nuoremman miehen vammoista ei ollut muuta tietoa kuin se, että hän on kertonut kaatumisen aiheuttaneen hänelle kipua.

Varkaissa ollut mies sai oikeudessa vankeustuomion. Häntä vastaan oli useampi syytekohta.

Rikoskomisario Leif Malmberg Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta sanoo K-U:lle, ettei missään laissa ole erikseen määritelty tai säädetty minkälaisiin rikoksiin kansalainen saa puuttua. Malmberg selventää, että meneillään olevaan rikokseen puuttuminen on sallittua. Jos puuttuminen aiheuttaa vastarintaa, sen torjumiseksi puolustettavat keinot ovat sallittuja.

Huomioon on poliisin mukaan kuitenkin otettava hyökkäyksen voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän ”henkilö”, eli esimerkiksi fyysinen koko, itsepuolustuskoulutus ja muut olosuhteet.

– Ensinnäkin on arvioitava, onko puolustautuminen välttämätöntä vai voiko tilanteesta perääntyä tai tilanteen hoitaa muulla tavoin. Ei saa siis provosoida vastarintatilannetta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tapauksia arvioidessa keskeisessä roolissa on myös se, millaisesta rikoksesta on kyse.

– Toisekseen on lähtökohtaisesti huomioitava puolustettava oikeushyvä, eli jos puolustetaan vähäistä omaisuutta, niin kovia voimakeinoja ei voida käyttää. Toisessa ääripäässä on hengen ja terveyden puolustaminen, jossa kovienkin keinojen käyttö voi olla puolustettavaa, jos lievemmillä keinoilla ei selviä, Malmberg sanoo K-U:lle.

Malmberg muistuttaa, ettei hätävarjelun oikeutusta ratkaise poliisi, vaan asia on ensisijaisesti syyttäjän ja viime kädessä käräjäoikeuden ratkaisema.

Mainos