Käänne asuntomarkkinoilla: Ensiasunnon ostajat katosivat

Kyselyn mukaan asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tällä hetkellä.
Rakennustyömaa Vuosaaressa Helsingissä 11. tammikuuta 2024. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Rakennustyömaa Vuosaaressa Helsingissä 11. tammikuuta 2024. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Asuntolainan jousto, marginaali ja korkosuojaus ovat suomalaisille tärkeimpiä tekijöitä asuntolainaa ottaessa, selviää Nordean teettämästä tutkimuksesta.

Halu ostaa oma asunto on säilynyt ennallaan, mutta sopivia asuntoja ei tunnu olevan tarjolla ja nykyisen asunnon myynnin hankaluus mietityttää asunnon vaihtajia. Ensimmäistä asuntoaan harkitseville tarvittavan alkupääoman säästäminen tuntuu vaikeammalta kuin ennen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lisäksi Nordea ennustaa asuntomarkkinakatsauksessaan asuntohintojen laskevan vielä alkuvuonna ennen kääntymistä loivaan nousuun. Korkojen lasku ja väestönkasvun kiihtyminen isoissa kaupungeissa ovat parantamassa kysyntää, ja rakentamisen vähentyminen pienentää tarjontaa, mutta markkinoiden tasapainottaminen ottaa aikaa.

Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan 27 prosenttia suomalaisista olisi halukas ostamaan uuden asunnon juuri nyt. Oma taloudellinen tilanne koetaan useimmin asunnon ostamisen esteeksi (36 prosenttia vastanneista). Tilanne on kuitenkin paranemaan päin, sillä määrä on laskenut viime syksystä, jolloin 43 prosenttia vastanneista ajatteli samoin. Alkupääoman säästämisen vaikeus on selvästi lisääntynyt syksystä, jolloin 19 prosenttia koki asian asunnonoston esteenä. Nyt vastaava luku oli 27 prosenttia.

Enemmistölle (52 prosenttia) vastaajista omistusasuminen on vakautta tarjoava asumismuoto tai sinällään tavoiteltavaa ja hyvä tapa vaurastua.

– Omistusasuminen koetaan Suomessa yhä hyväksi asumismuodoksi ja ostoinnokkuuttakin olisi, mutta kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä kohtaa. Noin kolmasosa kyselyymme vastanneista kertoi, että asunnonoston esteenä on se, ettei sopivaa asuntoa ole löytynyt. Korkotilanteen epävarmuudella ei ole kuitenkaan enää yhtä suurta vaikutusta ostohalukkuuteen kuin aikaisemmin, kertoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala tiedotteessa.

Asuntojen hintojen odotetaan kääntyvän loivaan nousuun vasta loppuvuodesta
Poimintoja videosisällöistämme

Ensiasunnon ostajien päättynyt veroetu piristi asuntokauppaa viime vuonna, mutta asuntokauppamäärät palasivat tammikuussa heikolle tasolle loppuvuoden korkeista lukemista. Asuntohintoja ovat painaneet heikko kysyntä sekä kasvanut tarjonta. Kysyntäpuoleen on vaikuttanut eniten kohonnut korkotaso, yleisen hintatason nousun heikentämä ostovoima sekä viime kuukausina työttömyyden kasvu.

– Ensiasunnon ostajat näyttävät kutakuinkin kaikonneen markkinoilta ja tällä on vaikutusta asuntojen hintakehitykseen. Laskimme vielä asuntohintaennustettamme alkuvuodelle, mutta kun korkojen lasku alkaa, odotamme hintojen loppuvuotta kohden kääntyvän hienoiseen nousuun, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Kostiaisen mukaan perheasunnoissa hintojen ja vuokrien kehitys on ollut parempaa kuin pienissä asunnoissa, vaikka korkojen ja yleisten elinkustannusten nousu ovat koetelleet erityisesti lapsiperheiden ostovoimaa:

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kahden aikuisen lapsiperheistä 71 prosentilla on asuntolainaa, kun koko väestön tasolla luku on 30 prosenttia. Puolet suomalaisten 100 miljardin euron asuntovelasta on lapsiperheiden hallussa. Korkojen nousu onkin vaikuttanut erityisesti lapsiperheiden kulujen kasvuun. Tästä huolimatta perheasuntojen hinnat ja vuokrat ovat kehittyneet pienempiä asuntoja paremmin viimeisten vuosien aikana. Isompien asuntojen kysyntää on tukenut etätöiden yleistyminen ja samalla tarjonta on kasvanut maltillisesti rakentamisen suuntautuessa pieniin asuntoihin.

Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti Kantar Finland internetpaneelissa 9.-14. helmikuuta 2024 ja siihen vastasi 1 007 18–79-vuotiasta suomalaista. 95 prosentin virhemarginaali tuhannen hengen kyselyssä on vastauksesta riippuen 1,5-3 prosenttia suuntaansa.

LUE MYÖS:
Kannattaako ostaa asunto vai muuttaa vuokralle? Asiantuntijalta selkeä näkemys

Mainos