Raportin tekijän Markku Hurmerinnan mukaan keskeisin asia on kaavatasojen puuroutuminen.
Suomessa on kolme kaavatasoa eli maakuntakaava, kuntien yhteinen yleiskaava ja asemakaava, jotka eivät Hurmerinnan mukaan oikein pysy lesteissään.
– Yksi keskeinen seuraus tästä on, että kaavoihin on alettu kirjoittaa semmoisia määräyksiä, joiden ei sinne alun perin pitäisi kuulua ollenkaan, Hurmerinta kertoi tiistaina Helsingissä raportin julkistustilaisuudessa.
Tästä puolestaan seuraa hänen mukaansa asuntojen hintojen nousu, kun näitä määräyksiä ryhdytään toteuttamaan käytännön rakentamisessa.
Hänen ratkaisuehdotuksensa on eri kaavatasojen roolien ja tehtävien kirkastaminen. Asemakaavoista voisi hänen mukaansa luonnostella julkisesti erilaisia vaihtoehtoja ja selvittää niiden kustannukset. Kaavoista pitäisi myös poistaa yksityiskohtaiset rakennustekniikkaa ja materiaaleja koskevat määräykset.
Muita ratkaisuja kaavoituksen hitauteen olisivat hänen mukaansa tonttimaan tarjonnan lisääminen yhteistyössä maanomistajien kanssa ja kaavoitusprosessin tekeminen sujuvammaksi.
Tonttimaata saataisiin lisää yksityisellä aluekehitystoiminnalla, maanomistajien kaavoitusoikeudella ja antamalla erityinen takuu siitä, että yksityiset kaavaehdotukset pääsevät poliittiseen käsittelyyn.
Kaavoitusprosessin saataisiin vauhtia määrittämällä kaavoille etenemissuunnitelmat ja luokittelemalla kaavat tärkeysjärjestykseen. Kaavavalitusten tekijöiltä voitaisiin vaatia kirjallista muistutusta jo kaavaehdotuksesta, ja valituksia voisi käsitellä hallinto-oikeuksissa kevennetyillä malleilla.