Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen kuvailee pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmaa kolmen k:n ohjelmaksi. Mykkäsen mukaan hallitusohjelma on ”korkeariskinen, kullekin ojentava mutta energiamurroksen osalta myös kiihdyttävä”.
Mykkäsen mukaan korkeariskisyys liittyy hallituksen miljardilisäyksiin ja kertaluontoisiin menolisäyksiin.
Hän pitää vastuuttomana, että hallitus tekee näin mittavia lisäyksiä valtion budjettiin, ”ennen kuin on mitään tietoa, pystytäänkö niitä rahoittamaan työssä olevien osuuden nostolla 75 prosenttiin työikäisistä”.
– Valtiovarainministeri [Mika] Lintilä (kesk.) on sinänsä ryhdikkäästi toistellut, että jos noin 70-80[nbsp]000 uutta työsuhdetta lisää tämänhetkiseen verrattuna vaativaan työllisyysuraan ei ensi vuonna ole päästy, lupauksia pitää perua. Sen tekeminen siinä vaiheessa on vaan politiikan realismissa korkeariskistä lievästi sanottuna, Kai Mykkänen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Mykkäsen mukaan ”väliaikaisten tulevaisuusinvestointien” suuri määrä selittyy sillä, ettei hallitusneuvotteluiden ilmiöryhmillä ollut suunnitteluvaiheessa taloudellisia rajoitteita.
– Kun hallitusneuvotteluiden ilmiöryhmät saivat ensin ideoida ilman rajoitteita, ei iloisten asioiden karsinnasta päästy sopuun ilman, että suurin osa siitä mikä ei mahtunut pysyviin lisäyksiin, kaadettiinkin kertaluonteisiin, vaikka näiden uudistusten luonne ei sinne sovi, Mykkänen sanoo.
– Sen takia kertaluonteinen kolmevuotinen tulevaisuusinvestointi tarkoittaa esimerkiksi alle 25-vuotiaiden ilmaista ehkäisyä, päihdeäitien parempaa palvelua ja ennen kaikkea ammattioppilaitosten sinänsä tarpeellisten opettajien lisäämistä 230 miljoonalla eurolla siten, että heidät irtisanotaan kertaluonteisuuden päätyttyä.
”Kaikille ojentava”
Mykkäsen mukaan yksi hallituksen suurimmista kipupisteistä liittyy rahoituskohteiden määrään.
– ”Kullekin ojentava” siksi, että hallitusohjelman otsikon mukaisen ”Osallistavan ja osaavan Suomen” rakentamiseksi menolisäykset olisi ehdottomasti pitänyt keskittää muutamaan keskeiseen asiaan sen sijaan, että jokaisen viiden hallituspuolueen ehdotuksista toteutettiin kymmeniä ja menorivejä kertyi siis yhteensä yli 200 kappaletta.
– Jos tekee 1,2 miljardin euron pysyvät lisäykset, niistä olisi kannattanut panostaa osaamiseen puoli miljardia, jolloin esimerkiksi opettajien lisäpalkkaukset olisi saatu pysyviksi ja samalla olisi voitu toteuttaa peruskoulun ja toisen asteen pudokkuuden estävät toimet. Jos rakentaa kaiken historiallisen korkean työllisyyden saavuttamisen varaan, olisi kannattanut suunnata satoja miljoonia euroja siihen, että palkkatuen ja työvoimapalveluiden suhde BKT:hen olisi nostettu edes lähelle Ruotsin ja Tanskan tasoja.
”Kiihdyttävä”
Mykkäsen mukaan on tärkeää, että hallitusohjelma on kannustava esimerkiksi sähkön ja lämmityspolttoaineiden veroissa.
– Joukossa toistakymmentä toimenpidettä, joita itsekin hallitusneuvotteluiden aikana vinkkasin neuvottelijoille. Neljä vuotta sitten saimme hallitusohjelmaan kivihiilen kiellon, Mykkänen iloitsee.
– Isossa kuvassa looginen seuraava askel hiilikiellon jälkeen olisi ollut myös selkeä päätös polttoturpeesta luopumisen aikataululle tai ainakin sen yli 200 miljoonan euron vuotuisen veroedun alasajolle. Yllätyin, kun Keskusta sai sen ohjelmasta torpattua. Sillä olisi voitu myös korvata vaikkapa korkeimpien tuloluokkien ylimääräinen tulovero ja kotitalousvähennyksen heikennus tai bensaveron korostus, jolla on selvästi pienempi ilmastovaikutus.
– Mutta ollaan nyt kesän korvalla reiluja ja lempeitäkin. Energian osalta hallitusohjelmassa on enemmän hyvää kuin huonoa. Toivon, että se myös toteutuu ja koitan omalta osalta olla järkeviä linjauksia edistämässä.