Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan Suomi ei saavuta EU:n vuosien 2021–2025 päästötavoitteita maankäyttösektorilla.
– Marinin hallituksella oli kunnianhimoiset tavoitteet maankäyttösektorin osalta, mutta toimet olivat vajavaiset. Meille jäi jopa yli 50 miljoonan hiilitonnin nieluvelka, Mykkänen sanoo Helsingin Sanomille.
EU:n asetuksen mukaan maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen tulisi olla tasapainossa hiilinielujen kanssa vuosina 2021–2025. Vajetta hiilinieluissa voidaan joutua paikkaamaan ostamalla muilta mailta nieluyksikköjä.
Mykkäsen mukaan Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on EU:n alakohtaisia tavoitteita olennaisempi. Ministeri mainitsee hiilensidonnan hallitusohjelman keskeisimmäksi ilmastotoimeksi. Hiilensidonnassa vähennetään erityisesti energia- ja metsäteollisuuden hiilipäästöjä tehtaiden piippuihin asennettavan hiilensidontateknologian avulla.
Yrityksiä kannustetaan hiilensidontaan niin kutsutun negatiivisten päästöjen huutokaupan avulla. Mykkäsen mukaan oleellinen kysymys on se, miten talteenotto näkyy yritysten taseessa.
Toinen Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskeinen ilmastotoimi liittyy vetyinvestointeihin, joiden houkuttelemiseksi hallitus tavoittele Suomen sähköntuotannon kaksinkertaistamista 15 vuodessa. Mykkäsen mukaan sähkön ja vedyn runsas tarjonta luo edellytykset puhtaammalle terästuotannolle.
Investointeja halutaan lisätä myös lupaprosessien sujuvoittamisen kautta. Hallitus aikoo yhdistää aluehallintovirastot, ely-keskusten ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran yhdeksi uudeksi virastoksi.
– Jos haluamme loikata uudenlaiseen teknologiaan ja teollisuuteen, lupaprosessien sujuvuus on keskeinen kilpailuetu. Jos yksi viranomainen myöntää luvan, ja sitten toinen valittaa siitä, ulkomaiselle sijoittajalle voi tulla aika erikoinen fiilis, Mykkänen sanoo HS:lle.