Väistyvän hallituksen sisäministeri Kai Mykkäsen mielestä turvapaikkamenettelyä pitää uudistaa. Hän toteaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan uuden hallituksen ja eduskunnan olevan ”paljon vartijoina”.
– Turvapaikan hakeminen kohdemaan sisällä on huono menettely laajamittaiseen käyttöön. Se suosii niitä, joilla on fyysistä ja taloudellista kapasiteettia matkaan. Äkisti moninkertaistuvan hakijamäärän käsittely nopeasti mutta laadukkaasti on Suomen tapaisessa pienessä maassa vaikeaa. Kielteisen päätöksen saaneita on vaikea palauttaa, jos he ovat jo asuneet maassa vuosia, Mykkänen listaa.
Hän muistuttaa, että humanitaarisista syistä kotoaan lähteneitä on maailmassa lähes 70 miljoonaa. Mykkäsen mukaan vain pienelle osalle heistä voidaan tarjota suojaa EU:n sisällä. Väistyvän sisäministerin mielestä oikeudenmukaisinta olisi suosia naisia, lapsia ja perheitä vaikeista oloista.
– Se onnistuu kiintiöpakolaisten kohdalla. Uuden hallituksen ohjelmassa kaavailtu pakolaiskiintiön maltillinen nosto on perusteltu, jos samalla jatketaan rajan yli tulevan turvapaikanhaun rajaamista hädänalaisimmille.
Kai Mykkäsen mielestä turvapaikan hakeminen pitäisi siirtää EU:n ulkorajoille. Hakemuksen voisi jättää vain ulkorajalla, ja hakijat pidettäisiin keskuksissa ulkorajan läheisyydessä. Unioniin jatkaisivat ne, jotka saavat oleskeluluvan.
– EU:n puheenjohtajuus on nyt heinäkuusta lähtien jälleen Suomen käsissä. Jäsenmailla on omat huoneet, mutta yhteinen asunto. Olisi aika sopia säännöt sille, miten yöksi jääviä vieraita otetaan vastaan EU:n ulko-ovesta. EU voisi lunastaa paikkansa turvallisuuden takaajana, Mykkänen sanoo.
Hänen mukaansa paljon on Suomen omissakin käsissä.
– Toivottavasti seuraava hallitus vie loppuun käynnistämäni lakihankkeen kansallisesta rajamenettelystä. Siinä turvapaikkahakemukset käsitellään rajan läheisyydessä päästämättä henkilöä vielä virallisesti maahan.
Mykkänen muistuttaa vielä väistyvän hallituksen aikana voimaan tulleesta lakimuutoksesta, jolla estetään uusintahakemusten käyttöä maasta poistumisen viivyttämiseksi silloin, kun hakijalla ei ole aidosti uusia perusteita. Lisäksi poliisille on annettu lainvoimaisia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä koskevat ohjeet soveltaa kattavammin ilmoittautumisvelvollisuutta ja säilöönottoa uhka-arvion perusteella.
Seuraava hallitus on kaavaillut paikantimella varustettujen jalkapantojen käyttöä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden valvontaan.
– Linjaus on juridisesti mutkikas mutta sitä ei pidä kuitenkaan hätiköiden tyrmätä. On rakennettava riittävät välineet siihen, että tiedämme, keitä Suomessa oleskelee, Kai Mykkänen toteaa.
– Karkotuksen uhka on vahva pelote. Turvapaikka tulee voida poistaa törkeään rikokseen Suomessa syyllistyneeltä. Jos kotimaa on palautuskiellossa, henkilö jäisi Suomeen heikommalla, väliaikaisella statuksella. Muiden oleskelulupien osalta rikoksiin syyllistyneiden karkotusten nopeuttaminen on jo tullut voimaan, hän jatkaa.