Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen mukaan Suomen ja Ruotsin tulevat Nato-jäsenyydet muokkaavat puolustusliittoa eri tavoin. Keskiössä ovat Naton itäisen sivustan puolustus Euroopassa, eurooppalaisten kasvava vastuu omasta puolustuksestaan Naton sisällä ja puolustusliiton pysyvät tukikohdat Suomen alueella.
– Ensinnäkin näen, että Suomen etu on vahvasti viedä Natoa siihen suuntaan, että keskitytään nimenomaan tähän (Nato-maiden) itäisen puolustuksen järjestämiseen Euroopassa, Mykkänen totesi kokoomuksen Rauhaa rajalle -keskustelutilaisuudessa Porin Suomi Areenassa.
– Natollahan on välillä ollut fokus paljon enemmän terrorismin vastaisessa työssä, mutta nyt luonnollisista syistä Ukrainan sodan viimeistelemänä se on tullut tähän idän uhkan torjumiseen. Se on meidän etumme, että Nato keskittyy tähän.
Mykkäsen mukaan Euroopan pitäisi hiljalleen alkaa ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.
– Toiseksi toivon, että voimme olla edistämässä sellaista tendenssiä, että tiettyyn rajaan asti Eurooppa alkaisi nousta vähän enemmän omille jaloilleen. Eli että eurooppalaiset Nato-maat muodostaisivat vähän autonomisempia pilareita.
– Kun meillä on näitä Trumpeja ja Erdoganeja tässä maailmassa, niin uskon, että tulevaisuudessa tämä Naton eurooppalaisen pilarin olisi hyvä olla hieman autonomisempi ja pystyä itsenäisempään turvallisuusyhteistyöhön.
Kai Mykkänen mainitsee niin sanotun Pohjolan linnoituksen Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa.
– Tämä on ilmaherruuden kannalta vahvoilla Luoteis-Venäjän alueella jo ilman muitakin Nato-maita. Tässä täytyy kuitenkin olla varovainen sen suhteen, että ei anneta Bulgariaan, Romaniaan ja Turkkiin sellaista mielikuvaa, että me ikään kuin haluamme vain tänne Pohjolaan kaiken toiminnan, ettei tule nokkapokkaa.
Kolmantena asiana Mykkänen toivoo, että Pohjoismaiden alueelle syntyy pysyviä Naton sotilaallisia rakenteita.
– Minusta Suomen kannattaa tätä sopivalla tavalla edistää. Tarkoitan (Naton) johtokeskuksia sekä maa-, ilma- ja merivoimien tukikohtia. Kyllä se on omiaan myöskin tuomaan Naton katseen enemmän tähän suuntaan.
– Ei varmasti puhuta tuhansista sotilaista vaan nimenomaan johtorakenteista ja teknistä kalustosta. Se auttaa tietenkin meidän uskottavan puolustuksemme ylläpitämistä, mutta ennen kaikkea sitouttaa Naton siihen, että me olemme puolustusliiton ydintä emmekä mikään puolinainen sivunäytös.
Suomen j Ruotsin varsinaiseksi Nato-jäseneksi pääsy vaatii vielä Naton nykyisten 30 jäsenmaan parlamenttien hyväksynnän.