”Kamala ajoitus” – kaksi kovan linjan Venäjä-poliitikkoa jättää virkansa samaan aikaan

Tutkija Daniel Fiott ei pidä Puolan ja Ruotsin ulkoministerien samanaikaista vaihtumista Euroopan kannalta positiivisena asiana.

Brysselin Vrije Universiteitin Eurooppa-politiikan tutkija Daniel Fiott uskoo Venäjän presidentti Vladimir Putinin olevan hyvillään siitä, että sekä Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt että hänen puolalaiskollegansa Radoslaw Sikorski jättävät pestinsä samaan aikaan.

”Ajoitus on kamala. Eurooppa on kriisien edessä idässä ja etelässä. Euroopalla ei ole varaa menettää kokeneimpia valtiomiehiään eikä näkemyksiä, joita heillä on”, Fiott kirjoittaa European Geostrategy-sivustolla sunnuntaina julkaistussa kolumnissaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sekä Sikorski että Bildt tunnetaan varsin länsi- ja amerikkalaismyönteisinä poliitikkoina, jotka suhtautuvat tiukasti Venäjään.

”Heidän mentyään EU menettää selviä kovan Venäjä-linjan vetäjiä. Tämä sopii joillekin EU:ssa, mutta Vladimir Putin on varmasti mielissään heidän korvaajistaan.”

Fiottin mukaan EU:n johto menettää Bildtissä ja Sikorskissa kaksi miestä, joita kuunnellaan Lontoossa, Berliinissä ja Washingtonissa. Hän uskoo ministereiden lähdön johtavan pikkuhiljaa jopa EU:n Venäjä-politiikan pehmenemiseen.

Veteraanipoliitikkojen lähtö on Fiottin mielestä menetys myös Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH). EUH on eräänlainen Euroopan unionin ulkoministeriö. Sitä johtaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. EUH:n seuraavaksi johtajaksi on valittu Italian Federica Mogherini. Sekä Sikorskia että Bildtiä kaavailtiin paikalle ennen Mogherinin valintaa.

”Kun tarkastelee EUH:n nykyistä kokoonpanoa, on kysyttävä onko EU liukumassa kohti aikaa, jona valtionpäämiehet ovat pääroolissa ulkopolitiikassa ulkoministereiden sijaan”, Fiott kirjoittaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Fiott uskookin aktiivisuudestaan tunnettujen vaikutusvaltaisten ulkoministereiden lähdön avaavan ulkopolitiikkaan enemmän tilaa Puolan presidentin Donald Tuskin kaltaisille henkilöille.

”Hän soveltuu erityisen hyvin Itä-Euroopan asioiden hoitoon ja hän on epäilemättä se, jolle Washington, Lontoo ja Berliini soittavat, mikäli EU ajautuu jonkinlaiseen kriisitilanteeseen.”

Kehityssuunta tarkoittaa Fiottin mielestä sitä, että EU:n valtionpäämiesten tulisi vastaisuudessa ottaa ulkopoliittiset roolinsa entistä vakavammin. EU:n tuore ”ulkoministeri” Federica Mogherini tulee hänen mukaansa mitä todennäköisimmin suuntaamaan tarmonsa Etelän ongelmiin kuten maahanmuuttoasioihin. Tämä avannee tilaa uusille äänille Itä-Eurooppaa koskevissa ulkopoliittisissa kysymyksissä.

Mainos