Kanadassa jatkuvat ohjelmat, joissa koulujen kirjastoista poistetaan sopimattomiksi katsottuja kirjoja. Ontariossa sijaitsevan Waterloon alueen koulujen henkilöstö- ja tasa-arvoasioista vastaava johtaja Graham Shantz sanoo, että kyseessä on strateginen päätös jatkuvasta ohjelmasta.
– Tiedostamme, että ymmärryksemme tasa-arvosta, alistamisesta ja rasismin vastaisesta työstä on lisääntynyt. Tiedostamme, että eräät tekstit eräissä kokoelmissa eivät ole soveliaita nykyisin, Shantz toteaa Cambridge Today -lehdessä.
Hänen mukaansa koulujen opettajia koulutetaan siihen, että kirjastojen lisäksi sopimattomia kirjoja voidaan poistaa myös luokkahuoneista.
Useissa Ontarion kouluissa on jo kolme vuotta sitten kehotettu opettajia poistamaan kirjastoista muun muassa Harper Leen vuonna 1960 julkaisema Kuin surmaisi satakielen. Kirja sijoittuu 1930-luvulle, ja siinä käsitellään oikeudenmukaisuutta ja rotuennakkoluuloja. Kuin surmaisi satakielen sai Pulitzer-palkinnon vuonna 1962.
Ontarion viranomaisten mukaan Kuin surmaisi satakielen sisältää väkivaltaa ja siinä alistetaan tummaihoisia, minkä vuoksi sen käsittely luokissa on sopimatonta. Osa opettajista vastustaa kirjan poistamista.
Vuonna 2008 Ontariossa herätti pahennusta Margaret Atwoodin romaani Orjattaresi. Kirjaa pidettiin uskonnonvastaisena, väkivaltaisena ja seksuaalista alemmuudentilaa kuvaavana. Eräissä kouluissa kehotettiin poistamaan kirja opetusohjelmista.
Orjattaresi-romaani on dystopia, jossa ääriuskonnollinen liike on ottanut vallan Yhdysvalloissa. Kanada puolestaan on säilynyt liberaalina yhteisönä, jonne yhdysvaltalaiset pakenevat. Orjattaresi on noussut uudelleen suosioon tuoreehkon tv-sarjan myötä.
Aiemmin tänä vuonna ontariolainen opiskelija arvioi Kärpästen herra -romaania ja väitti, että kirjan teemat ovat vanhentuneet ja että se sisältää valkoihoisten ylivaltaa pönkittäviä rakenteita. Viranomaiset tukivat näkemystä, mutta kirjaa ei poistettu kouluista.
William Goldingin vuonna 1954 julkaisema Kärpästen Herra kertoo poikajoukosta, joka haaksirikkoutuu autiolle saarelle ja ajautuu väkivaltaisuuksiin. Golding sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1983.
Shantz sanoo, että Ontariossa on tehty hyvää työtä opiskelijoiden ja työntekijöiden moninaisuuden puolesta.
– Mutta emme ole keskittyneet tarpeeksi siihen, että poistamme sopimattomia tai kyseenalaisia tekstejä, jotka eivät täytä pedagogisia vaatimuksia.