Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on luvannut purkaa kautensa aikana vähintään 300 normia, jotka haittaavat kansalaisia ja yrityksiä. Tavoitteiden etenemistä on määrä seurata erityisen sääntelytaakkalaskurin kautta.
Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon mukaan tarkoituksena on jatkaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella vuosina 2015–2019 aloitettua työtä. Wallinheimo osallistui tuolloin muun muassa alkoholilainsäädännön uudistamiseen.
Kansanedustaja kertoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa pitävänsä kauppojen aukioloaikojen vapauttamista eli liikeaikalain kumoamista edellisten norminpurkutalkoiden tärkeimpänä yksittäisenä toimena.
– Se oli suhteellisen helppo lainsäädännöllisesti ja näkyi kaikille suomalaisille saman tien, Sinuhe Wallinheimo sanoo.
– Oli monenlaista pienempää, kuten osakeyhtiölain pääomavaatimuksen poistaminen. Ennen piti maksaa 2500 euroa, nyt nolla euroa. Isompia ja pienempiä purkuja.
Hän huomauttaa liikeaikalain kumoamisen luoneen tuhansia uusia työpaikkoja. Osakeyhtiölain muuttaminen johti monien uusien yritysten perustamiseen.
– Tuntuu kummalliselta, että ei ole kauaa siitä, kun me säädimme poliitikkoina esimerkiksi siitä, miten kauppojen aukiolo on Suomessa sallittua. Ja tämä näytti suomalaisille ja poliitikoille, että kyllä kansalaiset ja yritykset ovat viime kädessä ne, jotka tästä päättävät, Wallinheimo toteaa.
Heinäsirkkoja ja vedenpaisumusta
Myös alkoholilain uudistus törmäsi Sipilän kaudella voimakkaaseen vastarintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä esimerkiksi oppositiopuolueet SDP ja vihreät antoivat synkkiä arvioita muutosten tulevista vaikutuksista.
Ne eivät kuitenkaan toteutuneet, sillä alkoholin kokonaiskulutus on laskenut kymmenen prosenttia uudistuksen jälkeen.
– Paljon oli polemiikkia siitä, että heinäsirkat tulevat ja vedenpaisumus ja näin poispäin, Sinuhe Wallinheimo toteaa.
Petteri Orpon hallituskaudella normienpurkutyö on alkanut ministeriöistä, joissa etsitään mahdollisia muutoskohtia. Niiden odotetaan kohdistuvan erityisesti kaavoitukseen ja lupa-asioihin.
– Toki voi myös olla, että me eduskunnassa perustamme tällaisen pienen startupin, kuten tehtiin 2015–2019-kaudella, jolloin myös eduskuntaryhmät tekivät työtä itsenäisesti ja veivät sitten aina kehysriiheen tai budjettiriiheen näitä ehdotuksia pöydälle, Sinuhe Wallinheimo sanoo.
– Voimme kysyä kansalaisilta, että mitkä normit haittaavat heitä ja päästä niitä purkamaan. Se on hyvin mielenkiintoista työtä. Ja todennäköisesti sitä tullaan jatkamaan, Wallinheimo jatkaa.
Viinejä koskevaa muutosta käsitellään puoliväliriihessä
Kaupoissa myytävien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien prosenttiraja nousee ensi vuonna 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Puoliväliriiheen mennessä teetetään selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien vapauttamisesta myyntiin. Tämä lienee mahdollista, jos kokonaiskulutus ei nouse aiemman prosenttimuutoksen seurauksena.
– Henkilökohtaisesti näen, että puoliväliriihessä olisi ihan hyvätkin mahdollisuudet nostaa raja vaikka sinne 15 prosenttiin, jolloin sitten viinit tulisivat maitokauppoihin. Mutta tämä on poliittinen kysymys, ja siitä väännettiin jo kerran tuolla Säätytalolla. Ja varmasti vääntö on melkoisen kovaa myös siellä puoliväliriihessä, mikäli viinit sitten tuotaisiin maitokauppoihin, Sinuhe Wallinheimo sanoo.
KATSO UUSIN JAKSO:
Milloin viinit saadaan kauppoihin?