Kansalaisjärjestöt keräsivät Kepan tekemän selvityksen mukaan viime vuonna vähintään 110 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Valtionavustusta järjestöille maksettiin noin 70 miljoonaa euroa.
Kepan arvion mukaan järjestöt hankkivat ainakin kaksinkertaisen määrän varoja verrattuna ulkoministeriön järjestöavustuksiin, kun mukaan lasketaan noin 460 000 vapaaehtoistyötuntia sekä järjestöjen saamat tavaralahjoitukset ja palvelut.
– Kun ulkoministeriö antaa järjestöille euron, pystyvät ne käyttämään kehitysyhteistyöhön yhteensä kolme euroa – kiitos oman varainhankinnan. Lisäksi ulkoministeriön teettämät riippumattomat arviot ovat jo osoittaneet, että järjestöjen kehitysyhteistyö on kustannustehokasta, kertoo Kepan asiantuntija Auli Starck.
Edellisessä selvityksessä vuonna 2014 järjestöt kertoivat keränneensä yksityisiä lahjoituksia noin 90 miljoonaa euroa, ja vapaaehtoistyötä järjestöissä tehtiin arviolta 90 000 tuntia.
Kepa kuitenkin muistuttaa, että vuonna 2015 tehtyjen kehitysrahoitusleikkausten tekemää 45 miljoonan euron lovea järjestöjen kehitysrahoitukseen ei ole saatu lahjoituksilla tai muulla varainhankinnalla paikattua.
Lisäksi osa järjestöistä kertoi käyttäneensä viime vuonna erityisen paljon omaa rahoitusta turvatakseen nopeiden leikkausten jälkeen kehitysyhteistyöhankkeidensa hallitun alasajon.
Starck myös varoittaa, että kyvystä hankkia rahaa ei saisi tulla peruste valtionavustuksen saamiselle.
– Järjestöjä ei tulisi arvottaa sen mukaan, kuinka paljon ne onnistuvat keräämään rahaa eri lähteistä, vaan tärkeintä on se mitä pienilläkin resursseilla, ja usein vapaaehtoisesti saadaan aikaan, hän painottaa.
Pitkäjänteistä valtion tukea tarvitaan hänen mukaansa edelleen, jotta päähuomio pysyy kehitysyhteistyön tuloksellisuudessa ja työ jatkuu myös sellaisten tärkeiden aiheiden parissa, jotka eivät välttämättä ole yksityisten lahjoittajien suurimpia suosikkeja.