Kiistelty ennallistamisasetus astuu voimaan tänä kesänä. Kansanedustaja Pauli Aalto-Setälän (kok.) mukaan asetuksen toimeenpanoa voisi kohdistaa myös rajaturvallisuuteen.
Kansanedustaja ehdottaa tiedotteessaan itärajan taktista ennallistamista.
Hän sanoo, että ensisijaisesti ennallistamisasetus tähtää luontokadon torjuntaan, mutta vastaavilla keinoilla voidaan myös vahvistaa hiilinieluja ja näin hillitä ilmastonmuutosta.
– Maankäytön aiheuttamat päästöt ovat Suomen ilmastotavoitteiden vaikein rasti. Suhteellisen tehokas keino tässä työssä olisi soiden ennallistaminen, johon on järkevää keskittyä. Itä-Suomessa turvemaiden vettäminen olisi myös turvallisuuspoliittisesti tehokas toimi. Hyvin hoidettuna tällä kokonaisuudella voidaan säästää suuriakin summia rahaa, kun Suomen ei tarvitsisi ostaa sitoumusten edellyttämiä nieluyksiköitä muualta Euroopasta, Aalto-Setälä toteaa.
Asetuksen edellyttämä kansallinen ennallistamissuunnitelma laaditaan seuraavan kahden vuoden kuluessa. Tähän suunnitelmaan voidaan kytkeä myös hallituksen nykyisiä toimia luonnon tilan vahvistamiseksi.
Alkuperäisessä ennallistamisesityksessään komissio arvioi, että Suomelle koituvat kustannukset olisivat olleet jopa noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Lopullisessa asetuksessa ennallistamistoimien kohdentumiseen ja heikentämiskiellon soveltamiseen tuotiin joustavuutta. Alustavien virka-arvioiden perusteella hyväksytty asetus aiheuttaa Suomelle vuotuisia lisäkustannuksia noin 300 miljoonaa euroa.
Aalto-Setälän mukaan kustannukset ovat merkittäviä, joten kansallisen toimeenpanon pitää olla tehokasta ja myös hiilinieluja vahvistavaa.
– Esimerkiksi Saaristomeri-ohjelma parantaa kaikkein saastuneimman merialueemme tilaa, Helmi-ohjelma vahvistaa heikentyneiden luontotyyppien elinvoimaa, Metso-ohjelma suojelee Etelä-Suomen metsiä. On tärkeää vahvistaa näitä jo tehokkaaksi osoitettuja toimia osana ennallistamissuunnitelmaa, Aalto-Setälä sanoo.