Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan Kainuun sähkökriisi osoittaa, että Suomen perusinfrastruktuuri on äärettömän haavoittuvainen. Hänen mukaansa ei olisi pahitteeksi pohtia siviilikriisinhallintaa hieman nykyistä laajemmin.
– Laki edellyttää jo nykyäänkin kunnilta kattavaa varautumista ja valmiussuunnittelua, mutta yksin ne eivät pysty mahdottomiin, Kärnä sanoo blogissaan.
Sähkön ja esimerkiksi puhelin- ja tietoliikenneverkkojen lisäksi huolta aiheuttaa hänen mukaansa myös vesihuolto. Kunnalliset vesihuoltoyhtiöt ovat Kärnän mukaan poikkeuksetta huonosti suojattuja, mikä avaa huolestuttavia mahdollisuuksia jopa terroriteolle tai kriisiaikaiselle ulkovaltojen vaikuttamiselle.
– Veden kautta on nimittäin mahdollista levittää laajasti esimerkiksi taudinaiheuttajia yhteiskuntaan. Ei ole sattumaa, että naapurimaassamme Venäjällä kaupunkien ja kuntien vesihuoltolaitoksia johtavat yleensä FSB:ssä (entisessä KGB:ssä) uransa luoneet korkea-arvoiset upseerit.
Kärnä kertoo kunnanjohtajana aiemmin toimiessaan osallistuneensa useampaankin poikkeusolojen valmiusharjoitukseen.
– Valitettavasti täytyy todeta, että en ole näiden harjoitusten perusteella täysin vakuuttunut Suomen siviilikriisinhallintakyvystä. Tähän täytyisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän.