Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan kilpailukykysopimuksen saavuttaminen osoitti Suomen olevan edelleen sopimusyhteiskunta. Prosessista hän ei kuitenkaan voi antaa täysiä tyylipisteitä, vaikka lopputulos ratkaiseekin.
– Saavutettu sopukin on vain osittainen, eikä esimerkiksi Suomen Yrittäjiä saatu lopulta mukaan sopimukseen, hän sanoo blogissaan.
Hän vertaa neuvotteluja vuonna 1874 solmittuun 22 maan kansainväliseen postisopimukseen, joka saavutettiin kuukauden neuvottelujen tuloksena. Siihen saakka kaikilla valtiolla oli ollut vain kahdenvälisiä postisopimuksia, joiden nojalla voitiin lähettää kirjeitä suoraan kyseisiin maihin.
– Siinä missä 22 eri valtiota kykeni vuonna 1874 luomaan alle kuukaudessa valtavan monimutkaisen, kattavan ja vaikean sopimuksen, kesti suomalaisilta yli vuoden saavuttaa sopu kilpailukykysopimuksesta.
Sopimisessa on Kärnän mukaan lopulta kyse toisten kunnioittamisesta, mutta samaan aikaan sitoutumisesta yhteiseen päämäärään. Neuvottelujen vaikeus kertoo hänen mukaansa ennen kaikkea siitä, että yhteisöllisyys on katoamassa suomalaisesta yhteiskunnasta.
– Ennen olimme yksilöinä ja yhteisöinä valmiita joustamaan omista eduistamme, mikäli tunsimme sen palvelevan yhteistä hyvää. Olemmeko valmiita siihen myös tulevaisuudessa? Vai onko ongelma pikemminkin siinä, että meiltä puuttuu yhteinen suunta, johon haluamme Suomea kuljettaa?