Kokoomuksen juristikansanedustaja Pihla Keto-Huovinen kertoo ulkoministeri Pekka Haaviston asian käsittelyn eduskunnan perustuslakivaliokunnassa herättäneen vakavia mietteitä siitä, onko perusteltua, että eduskunta voi päättää syytteen nostamisesta kansanedustajaa vastaan hänen valtiopäivillä lausumansa johdosta tai päättää nostetaanko syyte ministeriä vastaan, jos tämä on menetellyt lain vastaisesti.
– Perustuslakivaliokuntaa on pidetty politikoinnin yläpuolella olevana riippumattomana elimenä, mutta totuus näyttäisi olevan toinen, muun muassa kihlakunnansyyttäjänä toiminut Keto-Huovinen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Hän nostaa esimerkiksi valiokunnan vihreän jäsenen Outi Alanko-Kahiluodon valiokuntakollegoille lähettämän viestin, jossa Haavisto-mietinnön sanamuotoja haluttiin muokata ministerin kannalta edullisempaan suuntaan. Viesti meni vain hallituspuolueiden edustajille.
Pihla Keto-Huovisen mukaan tästä syntyy auttamatta ajatus, että perustuslakivaliokunnassa asiat tulisi ratkaista hallitusrintaman mukaisesti ja opposition edustajia kuulematta.
– Lähetetty viesti politisoi niin kyseessä olevan asian käsittelyn kuin perustuslakivaliokunnan työn. Käsittelyn politisoituminen ei mielestäni vain vähennä valiokunnan uskottavuutta vaan vie samalla myös pohjan koko suomalaiselta järjestelmältä, jonka toimivuutta on syytä tarkastella kriittisesti.
Keto-Huovinen kertoo Haaviston asian tuoneen mieleen perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksen viime kesältä. Tuolloin eduskunta äänesti, annetaanko valtakunnansyyttäjälle lupa nostaa syyte kansanedustaja Mäenpäätä vastaan hänen täysistunnossa käyttämänsä puheenvuoron johdosta. Vaadittua viiden kuudesosan enemmistöä ei löytynyt, ja tämä oli tiedossa jo etukäteen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli ilmoittanut jo ennen eduskuntakäsittelyä, ettei puolue anna tukeaan syytesuojan purkamiselle.
Pihla Keto-Huovisen mukaan on ongelmallista, että eduskunta voi päättää syyttämisestä ”omassa asiassaan”.
– Kuten edellä on todettu, eduskunnan ratkaisu voi olla täysin poliittinen. Tilanne on täysin absurdi ja pelkästään nämä kaksi erilaista tapausta rapauttavat uskoa siihen, että eduskunta voisi käsitellä näitä asioita ilman politiikkaa ja puolueettomasti.
Hän muistuttaa, että viranomaistoiminnassa mietitään tänä päivänä varsin tarkkaan esteellisyyttä koskevia kysymyksiä ja sitä, miltä asia näyttää ulospäin.
– Kysynkin: eikö meitä hävetä? Olisiko nyt syytä eduskunnassakin miettiä, miltä tämä kaikki näyttää ulospäin – puolueettomalta ja luottamusta herättävältäkö? Jos perustuslakivaliokunnan työ tai eduskunnan päätöksenteko juridisissa asioissa on vain hallituspohjan jatke, on Suomessa mietittävä uudelleen eduskunnan ulkopuolisen perustuslakituomioistuimen tarpeellisuutta ja pian, Pihla Keto-Huovinen sanoo.
Hänen mukaansa poliittisesta käsittelystä olisi vähintään luovuttava rikosepäilyn kohdalla ja edettävä normaalin rikosasian tapaan.
Edustajamme @pihla_keto pohti ansiokkaasti PeV:n ja eduskunnan roolia kansanedustajien/ministereiden toimiin liittyen syytteen nostamisesta päätettäessä jo Mäenpään tapauksen aikana. Tässä päivitettyä pohdintaa Haaviston tapauksen myötä, kannattaa lukea. https://t.co/A4cS4NSBGp
— Saara-Sofia Sirén 🇫🇮🇪🇺🇺🇦 (@saarasofia) December 10, 2020