Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko on esittänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen poliisireservin perustamisesta. Risikko kertoo tiedotteessa poliisireservin tarpeen kasvaneen turvallisuusympäristössä tapahtuneiden muutosten takia.
– Poliisin reservi tarkoittaa vapaaehtoisista koottua joukkoa, joka toimii poliisin johtamana ja tukena rajatuissa tehtävissä. Reservihenkilöstö tukisi poliisin toimintaa yllättävissä, yhteiskuntaa uhkaavissa, runsaasti henkilöstä sitovissa pitkittyvissä häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa, joissa poliisin voimavarat eivät yksin riitä tilanteen hoitamiseen, Paula Risikko sanoo.
Sisäministerinäkin toiminut Risikko muistuttaa, ettei poliisin reservijärjestelmä ole uusi ajatus. Reservin mahdollisuutta on selvitetty 1990-luvulta alkaen, ja vuonna 2018 asiasta annettiin lakiesitys, joka pysähtyi perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Sisäministeriön työryhmä toi asian uudestaan esille viime joulukuussa julkaistussa selvityksessään, jossa se alleviivasi poliisireservin tarpeellisuutta.
– Seuraavan hallituksen on löydettävä toteuttamiskelpoinen tapa perustaa poliisireservi. Mallin on täytettävä oikeudellinen hyväksyttävyys, kustannustehokkuus, järjestelmän velvoittavuus ja reservin vaikuttavuus, Risikko toteaa.
Risikon mukaan reservin kouluttaminen olisi mahdollista esimerkiksi siten, että koulutus toteutettaisiin asevelvollisuusjärjestelmän osana. Sisällöt koulutukseen tuottaisi Poliisiammattikorkeakoulu. Riittävän koulutuksen takaaminen on tärkeää niin oikeusturvan kuin hyvän hallinnonkin näkökulmasta.
– Mallissa poliisireserviläiset saavat koulutuksen, joka on laajuudeltaan 5-11 kuukautta. Palveluksesta kotiutuessaan heidät varataan poliisin käyttöön – tai sijoitetaan tätä varten perustettaviin paikallispataljoonien poliisireservijoukkueisiin, joiden kertausharjoittamisesta vastaa poliisi.