– On ikävää, että tällä hallituskaudella varhaiskasvatuksen laatua on heikennetty suurentamalla ryhmäkokoa eli huonontamalla aikuisten ja lasten suhdelukua. Myös lasten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen on heikennetty eli niin sanottua subjektiivista oikeutta on rajattu, toteaa kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) tiedotteessa.
Elorannan mukaan tämä on aiheuttanut epätasa-arvoa eri kunnissa asuvien lasten välillä, kun heikennykset on toisaalla otettu käyttöön, mutta toisaalla ei.
Vaikka uudessa laissa oli paljon hyvää, sinne jäi Elorannan mielestä myös paljon korjattavaa. Yksi ensisijaisista korjaustarpeista koskee lapsen tuen järjestämistä varhaiskasvatuksessa. Nykyinen laki säätää lapsen tuesta hyvin löyhästi.
Eloranta korostaa, että lain mukaan lapsen tarvitsemaan tukeen täytyy vastata yksilöllisesti lapsen etua ajatellen. Laki linjaa, että tuen tarpeen ilmetessä lapsella on oikeus saada kehityksensä ja hyvinvointinsa tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimia ja palveluja.
Kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisessa päiväkodissa olisi oltava oma erityisopettaja.
– Lainsäädännön väljyys näkyy muun muassa kuntien tarjoamassa tuen valikossa. On kuntia, jossa tuen muodot ovat monipuoliset (mm. ryhmissä toimivat erityisopettajat, pienennetyt lapsiryhmät ja erityisryhmät) ja kuntia, joissa lapsen tuen toteutuminen on erityisopettajan konsultaatio. Lapsen tarvitsema tuki ja tuen toteutumisen muodot tulee turvata pikaisesti, Eloranta vaatii.
Elorannan mukaan rakenteellisia, lapsiryhmäkohtaisia tukitoimia on käytössä vain harvoilla lapsilla tai ei ollenkaan tuen mallista riippumatta.
Rakenteelliset ratkaisut liittyvät käytettävissä oleviin resursseihin. Niitä ovat muun muassa lapsiryhmän koko, henkilöstön rakenne, määrä ja/tai erityisosaaminen.
Erityisryhmät tai integroidut erityisryhmät ovat valtioneuvoston kyselyn perusteella tukitoimena melko harvinaisia kaikissa kunnissa.
– Tarvitsemme varhaiskasvatuslain päivityksen, jossa säädetään lapsen tuen toteutumisesta lainsäädännön tasolla. Varhaiskasvatuksessa tulee saada samalla tavoin kolmiportaista tukea, kuten perusopetuksessakin saadaan.
– Tiedämme, että mitä varhemmin ja aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä helpommin ne voidaan korjata. Varhaiskasvatuksessa pienelle lapselle varhain annettu tuki on kaikkein vaikuttavinta ja helpottaa lapsen myöhempää koulutietä. Tämä uudistus ei voi olla kustannusneutraali, vaan sen toteutumiseen tulee varata tarvittavat resurssit, Eloranta painottaa.
Eloranta on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.