Kansanedustajat kehuivat tuoreeltaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhetta valtiopäivien avajaisissa.
– Se oli jossain määrin toiveikas, mutta myös realistinen, sanoo kokoomusedustaja Anne-Mari Virolainen.
Hänen mielestään Niinistö patisteli hallitusta tehokkaampaan päätöksentekoon; presidentti muistutti sanoneensa jo vuosia sitten, että pitää ”tarttua toimeen, koska tekemättä ei voi jättää”.
– Ei ole saatu riittävällä vauhdilla päätöksiä aikaan, Virolainen toteaa.
Kansanedustaja Sari Essayah (kd.) pitää Niinistön puhetta ”erinomaisen hyvin rakennettuna”.
– Se ei ollut ollenkaan mikä tahansa avajaispuhe, vaan hyvin Suomi 100 -henkinen. Oli historiallista perspektiiviä ja toisaalta sanomaa tähän päivään.
Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) on hieman varauksellisempi.
– Se oli varman päälle -puhe. Siellä tietysti oli presidentille tavanomaisia huomioita kuten ahneuden ilmapiiri ja että kaikista pitää pitää huolta.
Niinistö viittasi puheessaan myös ulkopolitiikan päätöksentekomalliin, jonka mukaan eduskunta päättää siinä tilanteessa, jossa tasavallan presidentti ja hallitus ovat keskenään eri mieltä.
Myllykoski tulkitsee, että Niinistö viittasi tällä kriisiaikojen päätöstilanteeseen.
– Hän muistutti, miten Suomessa toimitaan, jos ulkoinen uhka kohtaa. Oli oikein korostaa kansanedustuslaitoksen roolia, pitää muistaa että silloin olemme tekemässä isoja päätöksiä.
Virolaisen mielestä Niinistö halusi korostaa eduskunnan roolia.
– Hän alleviivasi, kuinka tärkeää on demokratia. Hän korosti kansanvaltaa ja muistutti, että sitä pitää puolustaa.
Virolainen muistuttaa, että varoittavia esimerkkejä löytyy niinkin läheltä kuin Puolasta, Unkarista ja Turkista.
Niinistö varoitti protektionismin ja muiden kaupan esteiden noususta. Virolainen jakaa huolen ja sanoo, että vaara uhkaa erityisesti pieniä maita. Silti monia houkuttaa, ajatus siitä, että voimme päättää asioistamme itse.
– Amerikkalaisten markkinat ovat niin suuret, että ehkä he pärjäävät. Mutta viiden miljoonan asukkaan Suomi, meillä ei ole mitään mahdollisuuksia säilyttää hyvinvointiamme, jos vain suojaamme omia markkinoitamme.
Kauppasodat eivät yleensä johda hyvään, sanoo Essayah. Hänen mukaansa Kiina ja muu Aasia poimivat hyödyt, jos Eurooppa ja Pohjois-Amerikka alkavat rajoittaa vapaakauppaa.
Essayahin mielestä Suomi hyötyy siitä, että mahdollisimman moni noudattaa Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä.
– Jos on reilut pelisäännöt, suomalainen teollisuus pärjää. Mutta jos pitää jotenkin erityisin keinoin päästä jonkin maan markkinoille, me olemme heti takamatkalla.