Kokoomuksen kansanedustajan Pertti Salolaisen mielestä Suomen ei kannata vitkutella Nato-jäsenyyden hakemista aurinkoisempaa säätä odotellessa. Hän sanoo itsekin muuttaneensa käsitystään asiassa.
– Hyvä aika hakea jäsenyyttä olisi myös nyt, jolloin ukkonen jyrisee ja Venäjä käyttäytyy hyväksyttyjen kansainvälisten lakien vastaisesti, vihjailee ydinaseilla, anastaa Krimin ja horjuttaa itsenäisen Ukrainan asemaa sekä käy siellä peiteltyä sotaa, huonosti peiteltyä sotaa, Salolainen katsoi Kadettikunnan Nato-seminaarissa Helsingissä tänään.
SDP:tä paneelissa edustanut kansanedustaja Johannes Koskinen arvioi, että Nato-jäsenyys saattaisi ”kaventaa ulkopoliittista liikkumavaraa”, vaikka toisaalta voisikin vahvistaa Suomen puolustuskykyä:
– Tällä hetkellä SDP:llä on hyvin vahva näkemys siitä, että jäsenyys tässä kokonaislaskelmassa jäisi hyvin vahvasti miinuksen puolelle.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö painotti, että puolueen kanta Natoon on ”kriittinen, mutta käytännönläheinen”. Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei saa olla ideologinen kysymys.
– Meidän on viileästi analysoitava turvallisuuspoliittista tilannetta, katsoi Niinistö viitaten Natosta mahdollisesti saatavaan apuun ja siihen, mikä olisi käytännössä avun hinta. Oma puolustus pitäisi panna ensin kuntoon ja toissijaisesti tehdä Nato-selvitys. EU:sta hän ei uskonut voitavan saada ”mitään kättä pidempää”.
Keskustaa paneelissa edustanut kansanedustaja Paula Lehtomäki korosti, kuinka Suomen on syytä harjoittaa Pohjolan alueella ”hötkyilemätöntä vakauspolitiikkaa”. Nato-jäsenyys voisi lisätä jännitteitä.
– On syytä kuitenkin ylläpitää tosiasiallista mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, Lehtomäki painotti ja tarkensi tarkoittavansa tällä suorituskykyjen kehittämistä jatkossakin Nato-yhteensopiviksi
Panelisteilta kysyttiin erikseen, milloin sopiva hetki jäsenyydelle olisi. Niinistön mielestä ajankohta on ”silloin, kun Suomen kansan enemmistö on sitä mieltä”. Salolainen taas huomautti, että kansaa johdetaan edestä eli valtiojohdon pitäisi näyttää ensin suuntaa.
Lehtomäki ei suostunut sanomaan, milloin keskustan mielestä olisi oikea hetki hakea Natoon:
– Tähän kysymykseen sisältyy aina se perusajatus, että yhteistyöpolun vääjäämätön lopputulos olisi Nato-jäsenyys, hän huomautti.
Läsnäolo moninkertaistuisi
Paneelissa kysyttiin kansanedustajilta myös, miten Venäjä reagoisi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
– On selvää, että Venäjän läsnäolo raja-alueillamme moninkertaistuisi, Koskinen näki. Lisäksi hän uskoi, että Naton piiristä tulisi paineita sijoittaa tänne taktisia ydinaseita ja tämä loisi paineita varustautumiselle.
Salolaisen mukaan suursodan tilanteessa Suomen alueellisen koskemattomuuden kannalta olisi yhdentekevää, olisimmeko Natossa vai emme, ”jos suurvallat alkavat mäiskiä toisiaan”.
Salolainen sanoi, ettei usko Venäjän reagoivan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen niin, että ”sieltä tulisi mitään kättä pidempää”. Reagointi jäisi sanalliseksi, ehkä kaupallisiinkin toimenpiteisiin.
Myöskään perussuomalaisten Niinistö ei uskonut Venäjän sotilaalliseen reaktioon:
– En usko, että mitään sotilaallisia reaktioita tulisi.
Niinistö arvioi, että siinä vaiheessa jos jäsenyydestä neuvoteltaisiin ja valtiojohto olisi näyttänyt asialle vihreää valoa, reagointi saattaisi olla ”ilmatilaloukkauksia solkenaan”.
Niinistön mielestä Venäjällä olisi kuitenkin syytä ymmärtää, että ilmatilaloukkaukset ja kenraalien kovat puheet toimivat Suomessa päinvastoin:
– Tällaisilla saadaan kansa varmemmin Naton kannalle.
Kadettikunta ry:n järjestämän Nato-seminaarin paneelissa olivat mukana neljän suuren puolueen edustajat.