Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoo, että Suomen kannattaa ottaa hyödyt irti arktisen alueen muutoksista.
– Sinänsä valitettava jääpeitteen sulaminen avaa merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle, hän sanoi keskiviikkona eduskunnassa.
Katainen esitteli kansanedustajille hallituksen linjauksen Suomen arktisesta strategiasta. Ilmoitus herätti runsaan mutta maltillisen keskustelun eduskunnan suuressa salissa.
Katainen sanoo, että Suomen, Ruotsin ja Norjan arktisille alueille sekä Kuolan niemimaalle on suunniteltu 100 miljardin euron arvosta investointeja ja muita hankkeita.
– Meidän on oltava aktiivisia siellä, missä kasvua on näköpiirissä.
Hän väläytteli junaradan rakentamista Suomesta Jäämeren rannikolle. Kyseessä olisi jättimäinen investointi, jota Suomi ei saa päättää yksin, vaan se täytyisi sopia Norjan tai Venäjän kanssa.
– En tiedä, mikä lopputulos, mutta asia on joka tapauksessa tutkimisen arvoinen.
Ajatus junayhteydestä herätti runsaasti kiinnostusta kansanedustajien keskuudessa. Keskustan Simo Rundgren arvioi, että Suomi on asiassa myöhässä.
– Ruotsi on hoitanut asian jo sata vuotta sitten Norjan kanssa.
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) huomautti, että vaikka yhteys Jäämeren satamiin olisi hyödyllinen, se voisi vähentää kotimaan satamien käyttöä.
SDP:n Jörn Donner epäili, että taloudellinen toimeliaisuus pilaa pohjoisen luonnon. Hänen mielestään ”kapitalistinen voitonjano” ja herkkä ympäristö eivät sovi samaan pöytään.
Donner kertoi käyneensä pohjoiskalotilla ja kuulleensa venäläisten vakuutteluja siitä, että luonnosta pidetään hyvää huolta.
– Se on pelkkä propagandavale.
Donner viittaisi myös Greenpeacen tuoreeseen iskuun, jossa järjestö vastusti venäläisyritysten öljynporaushankkeita Jäämerellä.
– Greenpeace sai paljon julkisuutta, mutta mikään ei ole muuttunut.
Perussuomalaisten Pentti Oinonen puhui samasta asiasta. Hänen mielestään on ihmeellistä, että Greenpeace lähettää ”fanaatikkoja” Venäjälle.
– Onko oikein, että Suomen kansalainen kiipeilee venäläisaluksen reelingillä tiedostaen, että seuraukset kiinnijäätyä eivät ole lämpimät? Oinonen kysyi ympäristöministeri Ville Niinistöltä (vihr.), joka ei kuitenkaan vastannut.
Keskustaedustajien suurin huoli liittyi telakoihin. Mauri Pekkarinen peräsi valtiota ostamaan telakkabisnestä, jotta arktinen osaaminen ei karkaisi muualle.
– Eräs erittäin merkittävä valtio saattaa olla kiinnostunut telakoista. Toiminnot voivat siirtyä kokonaan pois Suomesta.
Ilkka Kanerva (kok.) epäili, että Norjaa tai Saksaa, mutta Pekkarinen paljasti myöhemmin, että hän viittasi Venäjään.
Katainen vastasi, että huoli on yhteinen.
– Hallitus ei tietenkään ryhdy telakkayrittäjäksi. Kaikkein tärkeintä on, että osaaminen pysyy Suomessa.