Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin mukaan koronakriisi pakottaa siirtämään osaa jo suunnitelluista uudistuksista.
– Meidän pitää harjoittaa perushyvettämme eli nuukuutta. Osa tärkeistä uudistuksista pitää jättää odottamaan parempia taloudellisia aikoja ja mahdollisuuksia, Katri Kulmuni kirjoittaa Maaseudun tulevaisuudessa julkaistussa kolumnissaan.
– Emme voi ajatella niin, että velan jatkuva lisääminen ja verojen siirtäminen tulevien sukupolvien maksettavaksi ovat ainoa keino rakentaa tulevaisuuden Suomea.
Katri Kulmunin mukaan koronakriisi on vienyt Suomen kovempiin poikkeusoloihin kuin koskaan sotavuosien jälkeen. Vaikka Suomella on hänen mukaansa nyt paremmat valmiudet kohdata poikkeusolot kuin koskaan aikaisemmin, jättää epidemia hänen mukaasa syvät jäljet suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Pehmentäessämme ihmisten työhön ja toimeentuloon kohdistuvaa iskua velkaannumme miljardien edestä, kaksinumeroisella summalla. Mitä pidempään kriisi kestää, sen syvempi taloudellinen pudotus on, hän sanoo.
– Tässä hetkessä on tärkeintä saada epidemia hallintaan, jotta pääsemme mahdollisimman pian takaisin normaaliin arkeen. Tarvitaan mahdollisimman laajaa testausta, tautiketjujen jäljittämistä ja taudinkantajien mahdollisimman tehokasta eristämistä.
Valtiovarainministerin mukaan pidemmän aikavälin kohtalonkysymys on, millainen kestävä pohja onnistutaan luomaan hyvinvoinnille. Keskustelun keskiöön nousevat hänen mukaansa muun muassa kansainvälisten tuotantoketjujen haavoittuvuuteen ja etätyön mahdollisuuksiin liittyvät kysymykset.
– Tulevaisuuden Suomea ja Eurooppaa rakennettaessa nousevat luontaisesti keskiöön omavaraisuuden ja tasapainoisen aluekehityksen teemat. Koronaepidemia on osoittanut, miten merkittäviä kysymyksiä ympäri maan ulottuvat palvelut, kotimainen ruuantuotanto, huoltovarmuus ja keskeisen elinkeinotoiminnan omavaraisuus ovat.