Monet asiantuntijat ovat varoittaneet Suomen valtion kiihtyvästä velkaantumistahdista ja julkisten menojen jatkuvasta kasvusta.
Valtiovarainministeriön johtama työryhmä esitti kuluvalla viikolla aiempaa tiukempia sääntöjä talouden tasapainottamiseksi. Huolena on, että kasvavat korkomenot vievät jatkossa yhä suuremman osan vuotuisista verotuloista.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että koronaviruspandemian vuoksi vuonna 2020 valtion ja kuntien alijäämä oli yhteensä -5,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiovarainministeriön syksyn ennusteessa sama arvio uudet hyvinvointialueet mukaan lukien vuonna 2026 olisi -4,1 prosenttia BKT:stä.
– Kaukana ei siis ole koronakriisin kokoinen alijäämä jo neljän vuoden kuluttua, vaikka talous kasvaisi noin 1,5 prosentin vauhtia, Pakarinen tviittaa.
Vuoden 2021 syksyllä näytti siltä, että vastaava alijäämän taso tulisi vastaan vasta 2030-luvun puolivälissä väestön ikääntymisen myötä.
– Ei ihme, että nyt on jo entistäkin kovempi kiire saada julkinen talous kuntoon. Tehtävissä on. Työllisyydestä voi aloitella, Sami Pakarinen sanoo.
LUE MYÖS:
”Ainoa keino” – näin valtion menot saataisiin kuriin (VU 3.11.2022)
Työryhmä esittää tiukempia rajoja valtion rahankäytölle (VU 2.11.2022)
Vuoden 2021 syksyllä tuo nyt ennustettu vuoden 2026 taso -4,1 %/BKT piti tulla vastaan vasta 2030-luvun puolivälissä. Ei ihme, että nyt on jo entistäkin kovempi kiire saada julkinen talous kuntoon. Tehtävissä on. Työllisyydestä voi aloitella. 2/2
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) November 4, 2022