Puutteellinen lainvalmistelu vaarantaa Suomen innovaatiot, Keskuskauppakamari pelkää kannanotossaan.
Kauppakamari katsoo, että jos aineettomia oikeuksia (IPR) koskevaa lainsäädäntöä ei pidetä ajan tasalla, vaikeutuu innovaatioiden suojaaminen ja hyödyntäminen kotimaassa. Vaarana on, että aineettoman omaisuuden suojaaminen siirtyy ulkomaille.
Tämä uhkakuva käy Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan selkeästi ilmi tänään valtioneuvoston kanslian julkaisemassa IPR-strategiatyötä taustoittavassa selvityksessä. Kuluvana keväänä valmistellaan myös uusi aineettomia oikeuksia koskeva strategia.
EU:n koronaelvytyspaketin kautta on tarkoitus satsata rahaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Samanaikaisesti hallitusohjelmassa on päätetty TKI-toiminnan osuuden nostamisesta ja vihreämpään teknologiaan siirtymisestä. Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä pelkää, että tulevat panostukset menevät hukkaan.
– Suomen kilpailukyky on pitkälti kiinni siitä, jäävätkö tekeillä olevat investoinnit Suomeen vai valuvatko nyt satsattavat varat ulkomaille. Suomalaiset yritykset tarvitsevat aineettoman omaisuuden osalta luotettavan lainsäädäntöympäristön pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa, Aalto-Setälä sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa suomalaiseen investointiympäristöön kuuluu olennaisena osana ajantasainen ja kilpailukykyinen IPR:ä koskeva lainsäädäntö ja hallinto. Kun Suomi on markkina-alueena pieni, tulee kotimaisen lainsäädännön tukea vientitoimintaa. Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, että aikaansaatavat tulokset ja innovaatiot on mahdollista suojata asianmukaisesti.
– Kun jaetaan suuria summia, tulee pyrkiä siihen, että innovaatioiden menestyksekäs suojaaminen ja hyödyntäminen on kotimaassa järkevää. Suojaamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän kotimaisen lainsäädännön tulee olla kunnossa ja ajan tasalla, Aalto-Setälä sanoo.
Aalto-Setälä muistuttaa, että Tämä edellyttää virkamieskunnalta IPR-osaamista sekä aktiivista osallistumista EU-tason lainvalmistelutyöhön. Hänen mukaansa alan toimijoilla on syvä huoli osaamisesta ja voimavarojen riittävyydestä.