KL: Taloudellisen puskurin puute asettaa lapsiperheet riskialttiiksi

Asiantuntijan mukaan puskurina tulisi olla ainakin 2-3 kuukauden nettopalkka.
Lapsi osallistuu joulutorttujen tekoon. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Lapsi osallistuu joulutorttujen tekoon. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Monella suomalaisella kotitaloudella talous on tiukilla, jolloin ajankohta säästämisele ei ole ollut monessakaan kotitaloudessa otollinen. Taustalla vaikuttavat muun muassa inflaatio, kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen ja heikot työmarkkinat, kertoo Kauppalehti.

Kuluttajaliiton vuodentakaiseen kyselyyn vastanneista suomalaisista puolet arvioi, että heidän kotitaloutensa kuukausittaiset elinkustannukset voisivat nousta enintään 100 euroa ilman, että kotitalous joutuu taloudelliseen ahdinkoon. Puolella näin vastanneista talous ei kestäisi lainkaan elinkustannusten nousua.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Puskurit tuovat kuitenkin turvaa esimerkiksi sairauden, kuolemantapauksen ja työttömyyden kohdalla.

Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan kotitalouden luonne vaikuttaa siihen, millaisia riskejä siihen kohdistuu. Puskurin puutetta hän pitää erityisen huolestuttavana lapsiperheiden kohdalla.

– Jos miettii, mitä voi mennä pieleen, lapsiperheessä enemmän voi mennä pieleen, hän toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Nummiaro lähtisi rakentamaan turvaa portaittain, jolloin vähitellen saavutettaisiin 2-3 kuukauden nettopalkan turvaverkko.

Pienemmästäkin puskurista voi kuitenkin olla apua yllättävien lisämenojen kohdalla.

– Jos on edes joitain kymppejä tai satasia säästössä, pystyy jonkin pienen asian taklaamaan eikä tarvitse sitten ottaa korkeakorkoista lainaa, sanoo Marttaliiton asiantuntija Katri Pellikka.

Mainos