[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”simon-elo-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Keväällä 2017 silloinen kansanedustaja Simon Elo otti yhteyttä peliyhtiö Remedyyn Espooseen. Hän kertoi, että joukko kansanedustajia ja eduskunnan henkilökuntaa tulisi mielellään tutustumaan Remedyn toimintaan.
– He olivat vähän huolissaan, että mitä me oikein heistä haluamme. Sanoimme, että olkaa ihan rauhassa, haluamme vain kuulla yrityksenne tarinan, Elo kertoo.
Elon motiivi vierailla Remedyssä oli toisaalta se, että kansanedustajan täytyy tietää, mitä talouselämässä tapahtuu, toisaalta se, että hänen intohimonsa ovat pelit. Hän johti edustajavuosinaan eduskunnan peliklubia.
Remedyn vierailu sujui erinomaisesti, vaikka valokuvia ei saanut ottaa. Jotain uutta oli kuulemma suunnitteilla. Elolle selvisi myöhemmin, että kyse oli Control-pelistä. Control julkaistiin elokuussa 2019 ja se on menestynyt maailmalla.
Siinä vaiheessa Elo oli jo pudonnut eduskunnasta. Eduskunnan peliklubi elää hiljaiseloa, koska toinenkin kantava voima Jyrki Kasvi (vihr.) putosi.
Elo sanoo, että putoaminen otti lujille.
– Toki olin varautunut siihen, koska poliittinen tilanne oli mikä oli. Mutta kun yksi ovi sulkeutuu, jokin toinen avautuu.
Elo sanoo kuuluneensa useampaan puolueeseen kuin ”ihmiselle on hyväksi”. Nuorena hän kuului vajaan vuoden ajan kristillisiin, mutta liittyi 2010 perussuomalaisiin, koska viehättyi Timo Soinin tavasta yhdistää smp:läisyys, EU-kriitiikki ja populismi. Kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi, hän siirtyi Uusi vaihtoehto -ryhmään, joka otti sittemmin nimekseen Sininen tulevaisuus. Sinisistä Elo erosi viime kesänä ja harkitsi jättävänsä politiikan.
Kesken harkinnan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo otti yhteyttä Eloon ja kysyi, haluaisiko tämä liittyä kokoomukseen. Elo pohti puoli vuotta.
– Lopulta ilmoitin päätökseni ja kysyin, oletteko vielä kiinnostuneita.
Espoolainen Elo liittyi helmikuun alussa kokoomukseen ja haluaa asettua ehdolle ainakin seuraavissa kuntavaaleissa.
Parhaillaan Elo opiskelee poliittista historiaa ja tekee graduaan Turun yliopistoon. Aiheena ovat Israelin sotilaalliset konfliktit vuosina 1947–1982.
Elolla on läheinen suhde Israeliin; hänen isänsä ja isänäitinsä ovat kuuluneet Israelin ystävien aktiiveihin jo 1950-luvulla, ja Elon siskolla on nykyisin Israelin kansalaisuus Suomen kansalaisuuden lisäksi. Isä ja äiti kävivät 1970-luvulla häämatkalla Israelissa. Koska matkailu ei tuolloin ollut yhtä helppoa kuin nykyään, matkalle pääsi mukaan myös isän pikkuveli.
– Kuulemma tarjoilijat ihmettelivät, kun oli vaalea suomalainen nainen ja kaksi miestä mukana. Että mitä tämä porukka oikein on, Elo naurahtaa.
Elon isä oli pappi, ja uskonnolla onkin ollut iso merkitys Elon elämässä. Kirkossa hän ei omien sanojensa mukaan käy tarpeeksi, mutta uskonto luo elämälle arvopohjan. Hän lukee itsensä konservatiiviksi ja katsoo, että iskulause ”koti, uskonto, isänmaa” kuvaa hyvin hänenkin ajatteluaan.
– Moni pappi on liberaalimpi kuin minä uskonkäsitykseltäni.
Hän sanoo olevansa ”tolkun oikeistokonservatiivi” ja hyväksyvänsä sen, että kokoomuksessa on myös liberaaleja.
– Jos olisin jäänyt perussuomalaisiin, minun olisi pitänyt liittoutua ääriliikkeiden kanssa. Sitä en voinut tehdä. Kokoomuksessa liittoudun liberaalien kanssa, mutta sen teen hyvillä mielin.
Yhdistäviä tekijöitä löytyy enemmän kuin hajottavia, Elo sanoo. Länsimielisyys, isänmaallisuus, vapaa markkinatalous, yksilönvapaus, demokratia, ihmisoikeudet, hän luettelee.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1585132997836{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”simon-elo-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Poliittisen lähihistorian dramaattisimpiin tapahtumiin kuuluu hallituspuolue perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoaminen kesällä 2017. Elo seurasi tapahtumia sisältä päin ensin ensimmäisen kauden rivikansanedustajana ja hajoamisen jälkeen sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
Hän sanoo, että ongelmat alkoivat syksyllä 2015, kun niin sanottu pakolaiskriisi alkoi. Osa ryhmästä sitoutui hallitusohjelman tiukkaan turvapaikkapolitiikkaan ja kansainvälisiin sopimuksiin, osa vaati rajoja kiinni.
– Ryhmässä käytiin vahvaa väittelyä. Kun kuuntelin joitakin edustajia, pohdin, kuulummeko tosiaan samaan puolueeseen.
Syksyllä 2016 Jussi Halla-ahon kannatus puolueessa kasvoi, ja keväällä 2017 hän asettui tavoittelemaan puheenjohtajuutta. Maltillisten ehdokas oli Sampo Terho. Elon mukaan Terholla oli hyvät mahdollisuudet voittaa. Tämän kohtaloksi koitui perussuomalaisten arvaamaton päätöksentekomalli: jokainen puoluekokoukseen osallistunut jäsen saa äänestää. Halla-ahon kannattajia tuli paikalle enemmän kuin Terhon.
– Sinne tuli paljon ihmisiä, jotka liittyivät puoluekokouksen takia, Elo sanoo.
Hän kertoo varoitelleensa ennen valintoja kokousedustajia siitä, että jos halla-aholaiset vievät kaikki puolueen johtopaikat, maan hallitus hajoaa.
– Moni kentän ihminen luuli, että mitään ongelmaa ei tule, valitaan vain uudet henkilöt ja sitten jatketaan.
Toimittaja Lauri Nurmi pyrkii kirjassaan Perussuomalaisten hajoamisen historia osoittamaan, että suunnitelma perussuomalaisten hajoamisesta laadittiin hyvissä ajoin ennen puoluekokousta. Elo ei allekirjoita väitettä.
– Siinä Nurmi on täysin väärässä. En ollut etukäteen päättänyt, että eroan puolueesta. Ajattelin siinä vaiheessa, että Terho voittaa.
Ajatus uudesta puolueesta alkoi Elon mukaan kehkeytyä Halla-ahon valinnan jälkeen.
– Monesta virheestäkin näkee, ettei mitään ollut suunniteltu. Parin päivän aikana piti päättää, mitä tehdään. Ihmisten vakavuudesta näki, että päätös ei ollut helppo.
Nurmi arvioi kirjassaan, että koska Petteri Orpo ilmaisi etukäteen, ettei kokoomus istu samassa hallituksessa Halla-ahon kanssa, hallituspuolueet laativat yhdessä suunnitelman. Sen mukaan perussuomalaiset hajotetaan kahtia ja salonkikelpoinen osa jatkaa hallituksessa.
Elo sanoo, että suunnitelmaa ei ollut.
– Käsitykseni on, että Nurmi perustaa tietonsa niihin lähteisiin, jotka jäivät perussuomalaisiin. Minä en luottaisi niihin lähteisiin, Elo sanoo.
”Olen käynyt erämaassa ja palannut takaisin”, Elo kirjoitti helmikuussa blogiinsa. Vertaus oli tarkoituksella raamatullinen ja sen ajatuksena oli kuvata hänen pohdintaansa omasta poliittisesta tulevaisuudestaan.
– Erämaassa on kuivaa ja janoista, ja siellä on erilaisia houkutuksia, hän lausuu.
Kesän 2017 tapahtumat muuttivat Eloa, hän uskoo. Hän sanoo ymmärtävänsä elämää ja muita ihmisiä paremmin kuin ennen ja suhtautuvansa maailmaan vähemmän mustavalkoisesti.
– Olen parempi ihminen ja poliitikko. Olen valmis tekemään ratkaisuja, jotka eivät palvele omaa etua, mutta palvelevat yhteistä etua.
Oikeastaan muutos alkoi jo aikaisemmin. Yksi tärkeä hetki oli maaliskuu 2014, kun Venäjä valloitti Krimin ja aloitti sodankäynnin Ukrainassa.
– Kantani Nato-kysymykseen oli ennen neutraali, mutta se on muuttunut. Nykyään ajattelen, että olisi Suomen edun mukaista liittyä täysjäseneksi.
Myös Elon EU-ajattelu on muuttunut. Aiemmin hän kannatti eroamista eurosta ja jopa koko EU:sta.
– En ajattele niin enää. On kansallisen edun mukaista olla EU:n jäsen. Eurosta on ollut haittaa, mutta ei siitä kannata suin päin lähteä.
Suhteet entisiin ystäviin perussuomalaisissa ovat koko lailla katkenneet. Elo sanoo, että hän olisi halunnut pysyä ystävinä ainakin joidenkin ihmisten kanssa, mutta monelle politiikka on niin henkilökohtainen asia, että eduskuntaryhmän halkeaminen halkaisi myös ystävyyssuhteet. Hän sanoo, että hän edelleen arvostaa esimerkiksi Riikka Slunga-Poutsalon tai Juho Eerolan tapaa toimia.
Sinisistä Elo erosi sopuisasti. Ja uudet kumppanit kokoomuksessa ovat ottaneet hyvin vastaan, hän sanoo.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1585133007039{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”simon-elo-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kokoomuksen kannatus on viime kuukausina liikkunut 17–18 prosentissa. Elon mielestä luku ei ole huono, mutta se on jämähtänyt paikalleen, mihin ei voi olla tyytyväinen. Jos haluaa korkeammat lukemat, puolueen pitää puhutella ihmisiä ja heidän pitää kokea, että puolue ajaa heidän asiaansa.
– Kokoomus koetaan ylimieliseksi ja elitistiseksi. Mielikuva ei pidä paikkaansa, mutta imago pitää rikkoa. Siihen vaaditaan nöyryyttä ja kansan kuuntelemista.
Elo kaipaa Suomeen oikeistoblokkia, joka ei nojaa perussuomalaisiin eikä punavihreisiin puolueisiin vaan toteuttaa omaa politiikkaansa näistä erossa.
– Jos ei ole omaa suunnitelmaa, on osa muiden suunnitelmaa.
Hänen mielestään oikeistoblokin poliittinen linja ei voi perustua arvokysymyksiin, koska ne jakavat ihmisiä liikaa. Niiden sijaan täytyy etsiä yhdistäviä tekijöitä. Niihin kuuluvat järkevä keskitien linja ilmasto-, maahanmuutto- ja talouskysymyksissä.
Keskusta ei kuulu mihinkään näistä kolmesta blokista, Elo sanoo. Hän ennustaa, että keskustan kannatus mataa useamman vuoden ajan.
– Siinä on kokoomuksella iskun paikka, koska keskusta on hallituksessa. Kokoomus pärjää kaupungeissa ja taajamissa, mutta jos haluaa olla suurin puolue, pitää pärjätä myös maaseudulla. Myös pitää nostaa kannatusta naisten keskuudessa.
Elo muistuttaa, että Helsingin Sanomien kyselyn mukaan vain 19 prosenttia keskustalaisista katsoo, että nykyinen hallitus tekee keskustalaista politiikkaa. Luku on matala, kun taas esimerkiksi demareilla vastaava on 63 prosenttia.
Elo huomauttaa, että hallituksen tavoitteet perustuvat yhden prosentin kasvulle. Nyt kasvuluvut näyttävät sakkaavan, ja hän ennustaakin, että punavihreä blokki ”mokaa” talouden ja työllisyyden, mitä keskustan on vaikea kestää.
– Moni hallituksenkin piirissä on sitä mieltä, että tavoite ei kestä. Kestääkö hallituspohja vai onko jokin puolue, joka sanoo, että tämä kaatuu?[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1585129292750{margin-top: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1585129301581{padding-bottom: 20px !important;}”]Perussuomalaisten mukaan ilmastonmuutosta ei ole olemassa, Simon Elo sanoo. Punavihreässä blokissa taas on houkutus liioitella sitä ja maksimoida kurjuus. Kokoomuksen tehtävä on löytää järkeviä ratkaisuja. Ilmastonmuutokseen pitää puuttua teknologiaa kehittämällä, hän sanoo. Sama pätee maahanmuuttoon. Elon mielestä ”rajat kiinni” ja ”rajat auki” ovat molemmat vääriä ratkaisuja. Hän määrittelee linjakseen ”realismia ilman rasismia.”[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1585129446056{margin-bottom: 20px !important;background-color: #6d6d6d !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1585129420854{padding-bottom: 20px !important;}”]
Käytöstavat takaisin
Simon Elo sanoo, että eduskuntaan pitää palauttaa käytöstavat. Nyt kansanedustajien puheista käydään jo oikeuttakin, mikä rapauttaa edustuslaitoksen arvokkuutta, hän sanoo.
– Aika moni äänestäjä miettii, onko tämä todella sitä poliittista kulttuuria, jota hän haluaa.
Ääriesimerkki maailmalta on Donald Trump, jonka puhetapa on levinnyt Suomeenkin.
– Tässä on kokoomukselle tilaa. Joku sanoo sivistysporvari, itse puhun käytöstavoista.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]