Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuun alussa. Suurin muutos on entisen yksilökohtaisen asumislisän muuttuminen koko ruokakunnan yhteiseksi tueksi.
Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen ja muutosjohtaja Tomi Ståhlin mukaan valtaosa opiskelijoista hyötyy uudistuksesta: enemmistö heistä saa nyt aiempaa suuremman ja ympärivuotisen asumisen tuen. Lisäksi tuki kohdentuu entistä tarkemmin niille opiskelijoille, joilla on pienet tulot suhteessa asumismenoihin.
Asumistuen ruokakuntakohtaisuus tarkoittaa sitä, että yhteisen vuokrasopimuksen tehneet asukkaat kuuluvat samaan ruokakuntaan. Tällöin tukeen vaikuttavat ruokakunnan kaikkien jäsenten tulot. Ruokakunnan jäsenet voivat olla avio- tai avopuolisoita tai kämppäkavereita.
Kelan asiantuntijat toivat lakimuutosta valmisteltaessa esiin, että edessä voi olla tilanteita, joissa kämppäkaverin tai kumppanin tulot pienentävät myös ruokakunnan toisen jäsenen asumistukea.
Kelan johtajien mukaan nykyistä yksilöllisempi asumistuki hyödyttäisi asiakkaita ja selkeyttäisi kimppa-asumista. Se todennäköisesti myös vähentäisi yksiöiden kysyntää.
– Toisaalta muutos suurentaisi kustannuksia merkittävästi, kun yhden asunnon yhteisiä kuluja tuettaisiin useampaan kertaan. Kustannukset tulisi kattaa joko alentamalla asumistuen tasoa tai lisäämällä julkisia menoja, Aaltonen ja Ståhl kirjoittavat Helsigin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Heidän mukaansa ruokakunta on vain yksi esimerkki eri etuuksiin liittyvistä käsitteistä, jotka eivät vastaa nykyajan tarpeisiin. Useissa etuuslaeissa tarvittaisiin yksilön, perheen tai ruokakunnan käsitteen uudistamista ja yhdenmukaistamista.