Suomen kansainvälinen puolustusyhteistyö on kenraali Jarmo Lindbergin mukaan kehittynyt tällä vuosikymmenellä useilla kahden- ja monenkeskisillä foorumeilla.
– Jo yli kahdenkymmenen vuoden taakse ulottuva rauhankumppanuus Naton kanssa on syventyvynyt niin kutsutuksi laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuudeksi, puolustusvoimain komentaja Lindberg totesi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
Siihen osallistuminen lisää hänen mukaansa entisestään yhteistoiminnan mahdollisuuksia Naton kanssa.
– Puolustusyhteistyö Euroopan unionin jäsenmaiden kesken on myös tiivistymässä voimakkaasti. Suomi on vahvasti mukana viime vuonna käynnistetyssä pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä.
Kenraali Lindberg nosti esiin myös kahdenvälisen puolustusyhteistyön ja uusien yhteistyömuotojen kuten yksittäisen valtion johdolla muodostettujen halukkaiden valtioden ryhmien kehittymisen. Lindberg mainitsi Suomen aiesopimuksen osallistumisesta Saksan johtamaan kahdenkymmenen maan FNC- eli kehysvaltioryhmään, liittymisen Iso-Britannian JEF-joukkoon ja kiinnostuksen Ranskan puuhaamiin interventiojoukkoihin.
– Ranskan ja kahdeksan muun eurooppalaisen maan muodostaman EII-aloitteen tavoitteena on kehittää osallistujamaiden kykyä ennakoida ja varautua mahdollisiin kriiseihin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tietojen vaihtoa ja yhteistä strategista suunnittelua. EII poikkeaa esimerkiksi JEF-joukoista siten, että siinä ei ole pyrkimyksenä perustaa uusia esikuntia tai joukkoja, vaan tarkoituksena on tukeutua osallistujamaiden kansallisiin suorituskykyihin.
Ei sitoutumista
Jarmo Lindberg korosti, ettei Suomen osallistuminen Saksan suorituskykyjä kehittävään FNC-kehysvaltioryhmään, Ison-Britannian joukkojen harjoituksiin ja valmiuteen keskittyvään JEF-joukkoon tai mahdollisesti tulevaisuudessa Ranskan strategista ajattelua yhtenäistävään EII-yhteistoimintaan tarkoita sitoutumista operaatioihin, kriisinhallintaan tai muuhun kansainväliseen toimintaan.
– On tärkeää pitää mielessä myös se, että puolustusyhteistyömme perustuu aina omiin kansallisiin lähtökohtiimme. Sen tavoitteena on Puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn kehittäminen valittujen kumppanien kanssa, Lindberg totesi.
Puolustusvoimain komentajan mukaan yhteistoimintakyky vahvistaa Suomen normaali- ja poikkeusolojen puolustuskykyä sekä edesauttaa tarvittaessa sotilaallisen avun antamista ja saamista. Oman kyvyn kehittämistä on kuitenkin Lindbergin mukaan jatkettava.
– Nyt tehtävä puolustusyhteistyö ei korvaa kansallisia sotilaallisia suorituskykyjä.