Kenraali: Tämän takia harjoitukset Suomessa kiinnostavat

Suomen matala saaristo tarjoaa kenraaliluutnantti Eero Pyötsiän mukaan haastavan harjoittelupaikan.

Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä tarkasti Northen Coasts 18 –harjoitukseen osallistuvia rannikkojoukkoja torstaina. Tarkastuksen yhteydessä Pyötsiä pääsi näkemään muun muassa harjoitukseen osallistuvan saksalais-suomalaisen satamasuojausosaston toimintaa.

Suomen johtamat harjoitukset kiinnostavat kumppanivaltioita, koska toimintaympäristö Suomessa on Keski-Eurooppaan verrattuna poikkeuksellinen. Merivoimien joukot osaavat toimia haastavassa, matalassa saaristossa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kuten tarkastuksessa tuli ilmi, saksalaiset joukot pääsevät liikkumaan tiheässä saaristossa. Tämä ei Saksan edustalla ole mahdollista, sillä siellä rannikko on varsin erilainen, Pyötsiä toteaa puolustusvoimien tiedotteessa.

Kenraaliluutnantin mukaan puolustusvoimat hallitsee toimintaympäristönsä erityispiirteineen – merivoimat saariston ja maavoimat pitkät välimatkat ja asuttamattomat alueet. Harjoituksen sääolosuhteita kuvataan myös paikoin haastaviksi.

Hangossa joukot harjoittelivat tarkastuspäivänä satamasuojausta. Saksalaiset olivat asettaneet NOCO18- harjoituksen tavoitteiksi Suomen rannikolla liikkumisen lisäksi pimeässä harjoittelun. Kiinnostuksen kohteena oli myös suomalaisten venekalusto. Taisteluosaston esikuntaorganisaatio on muodostettu suomalaisten ja saksalaisten kesken.

Harjoituksessa kehitetään myös Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tämä harjoitus on yksi virstanpylväs Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön kehittämisen ketjussa ja tästä otetaan maksimaalisesti hyöty irti. Yhteistyö Ruotsin kanssa on jatkuvan kehittämisen kohteena, Eero
Pyötsiä sanoo.

Hänen mukaansa kansainvälisessä harjoituksessa opitaan johtamisesta ja yhteistoiminnasta. Järjestelmien ja ihmisten johtaminen vaikeutuu, mitä enemmän osallistuvia maita on mukana.

– Onnistuneessa kansainvälisessä harjoituksessa havainnoidaan, miten muut tekevät asioita. Kriittisellä tarkastelulla voidaan oppia ja löytää perusteltu syy muuttaa omaa toimintaa. Jos toimintaa ei harjoitella yhdessä, ei myöskään osata toimia yhdessä, Pyötsiä sanoo.

Mainos