Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori, kenraalimajuri evp. Karlis Neretnieks katsoo Ruotsin ja Suomen tiivistyneen puolustusyhteistyön edistävän tuntuvasti maiden sotilaallista yhteistoimintakykyä. Merkittävää vaikutusta Suomen edellytyksiin puolustaa omaa aluettaan sillä ei hänen mielestään silti nykyisellään ole.
Ruotsin sotilaallisia suorituskykyjä tulisi Neretnieksin mukaansa jatkossa kehittää siten, että ne takaisivat Suomelle nykyistä paremmat eväät menestykselliseen puolustustaisteluun omin resurssein, kunnes Natolta mahdollisesti saatava apu on ehtinyt perille.
– Haavoittuvaiset yhteydet ulkomaailmaan ovat Suomen kenties suurin heikkous ja ongelma, jonka ratkaisemisessa Ruotsi voisi merkittävästi auttaa, kirjoittaa Neretnieks Axess-verkkolehdessä.
Hän muistuttaa noin 90 prosentin Suomen ulkomaankaupasta tapahtuvan meriteitse. Jos Itämeren alueella puhkeaisi sotilaallinen selkkaus, Suomeen suuntautuvien merikuljetusten edellytykset todennäköisesti heikkenisivät dramaattisesti. Silloin Ruotsin alueen kautta kulkevat huoltoyhteydet olisivat ainoa vaihtoehto.
– Toimivat yhteydet Ruotsin kautta ulkomaille ovat myös edellytys Naton mahdollisen avun vastaanottamiselle, hän huomauttaa.
Tämän varmistamiseksi Ruotsin olisi Neretnieksin mukaan taattava edellytykset kuljetuksille länsirannikkonsa satamiin ja sieltä edelleen maitse joko Pohjanlahden rannikon satamien tai pohjoisten maayhteyksien kautta Suomeen.
Nykytilanteessa se ei hänen mielestään olisi mahdollista, sillä hän ei katso Ruotsin merivoimien kapasiteetin riittävän edes välttämättömimpiin tehtäviin Itämerellä. Myös pohjoisten maayhteyksien turvaamista hän pitää hyvin vaikeana tilanteessa, jossa Ruotsin pohjoisimpien alueiden puolustuksesta on olennaisesti tingitty.
– Sen lisäksi, että Ruotsin tulisi vahvistaa tiettyjä sotilaallisia suorituskykyjään varmistaakseen Suomen yhteydet ulkomaailmaan, myös Ruotsin rautatie- ja maantieyhteyksiä on välttämätöntä ylläpitää tavalla, joka ei ota huomioon vain ruotsalaisia kuljetustarpeita.
Kannattaako Suomea auttaa?
Neretnieksin mukaan voidaan kysyä, onko Ruotsin kannalta ”kannattavaa” toteuttaa suhteellisen laajamittaisia ja kalliita toimia Suomen tukemiseksi sen sijaan, että panostettaisiin Ruotsin puolustusvoimien optimaaliseen kykyyn puolustaa omaa maataan.
Kuinka suuri arvo on sillä, että Suomen puolustusvoimat – sen noin 280[nbsp]000 sotilaan maavoimat sekä suunnilleen yhtä vahvat meri- ja ilmavoimat kuin Ruotsilla – kykenee pitemmän aikaa vaikuttamaan erittäin tehokkaasti yhteiseen viholliseen, on Neretnieksin oma jatkokysymys.
– Todennäköisesti aika suuri, hän toteaa.
Kun Ruotsi talvisodan aikana toimitti lähes neljänneksen ilmavoimiensa koneista, 144 tykkiä, 135[nbsp]000 kivääriä ja 51 miljoonaa patruunaa Suomen avuksi, kyse ei Neretnieksin mukaan ollut vain solidaarisuudesta, vaan myös Ruotsin omasta edusta.
Sama koskee kylmän sodan aikaa, jolloin osa Ruotsin Draken-hävittäjistä oli varattu siirrettäväksi nopeasti Suomen ilmavoimien käyttöön tilanteen sitä vaatiessa.
Norja on tärkeä osa yhtälöä
Norjan merkitys Ruotsin ja Suomen turvallisuudelle on Neretnieksin mielestä asia, joka usein jää liian vähälle huomiolle. Myös Naton yleisessä puolustussuunnittelussa Norjalla on hänen mukaansa tärkeä rooli.
– Nato varautuu jälleen siirtämään vahvistuksia Yhdysvalloista Eurooppaan. Venäjä on osin jo palauttanut kykynsä hyökätä näitä kuljetuksia vastaan ja vahvistaa sitä edelleen, hän toteaa.
– Hyvin tärkeä elementti Venäjän operaatioiden estämiseksi pohjoisella Atlantilla ovat Pohjois-Norjaan sijoitetut norjalaiset ilma- ja merivoimien joukot. Tämän myös venäläiset suunnittelijat tietävät erittäin hyvin.
Jos Venäjä kykenisi estämään Pohjois-Norjassa sijaitsevien tukikohtien hyödyntämisen, Venäjän asevoimien edellytykset operoida lähialueilla paranisivat Neretnieksin mukaan olennaisesti, kun taas Naton lentotoiminta Pohjanmerellä ja Atlantilla vaikeutuisi merkittävällä tavalla. Siitä seuraisi Norjan, Ruotsin ja Suomen ulkomaisten huoltoyhteyksien katkeaminen, jonka vaikutuksia hän luonnehtii katastrofaalisiksi.
– Se myös tekisi Natolle äärimmäisen vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi toimittaa Pohjoismaille sotilaallista apua, jonka varaan Norjan ja Ruotsin, osin Suomenkin, puolustussuunnittelu perustuu, kenraali varoittaa.
LUE MYÖS: Puolustusministeri Jussi Niinistö: Suomi saa Ruotsilta apua kriisissä, jos siitä on hyötyä Ruotsille